07/11/2019
Hyvinvointiala HALI ry edustaa yksityistä sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. Halin tavoitteena on rakentaa sote-tiedonhallintaan liittyen visio 2030 ja tiekartta. Avausseminaarissa 7.11.2019 oli läsnä laaja joukko STM, THL, Kela ja yksityisen sote-sektorin johdon edustusta. Pidin tilaisuudessa seuraavan puheenvuoron keskustelun avaamiseksi:
Sote-johtamisen ja kehittämisen konsulttina ja etenkin sertifioituna johdon coachina pidän ydinkysymyksenä aina sitä, että minkä äärellä tässä pohjimmiltaan ollaan, mitä tässä yritetään ratkaista. Tätä pohdintaa on erityisen tärkeä pohtia tilanteessa, jossa Halin jäsenistö on monenkirjavaa paitsi kokoluokaltaan niin myös sen osalta, että millä soten osa-alueella toimitaan.
Tervehdin ilolla sitä, että Hali on halunnut lähteä rakentamaan tätä visiota 2030 ja tiekarttaa sote-tiedonhallinan osalta. Tarvitaan kirkkautta ja suuntaa tässä, kun eletään edelleen tietyllä tapaa regulaation ja innovaation ristipaineessa. Pyritään tänään näkemään sote-tiedonhallinnan kansallinen kehittäminen mahdollisuutena, eikä regulatorisena pakkona.
Muistetaan, että eri osapuolet katsovat samaa kuvaa eri perspektiiveistä. Salivirta on aidosti riippumaton konsultti ja siksi meillä on ollut kunnia olla tukemassa sote-kentän toimijoita laidasta laitaan valtiohallinnon johdosta palvelutuottajiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Välillä olen rehellisesti miettinyt, että ollaanko tässä samassa veneessä ja soutamassa samaan suuntaan. Yksityinen sektori on ollut suhteellisesti heikosti mukana kansallisen sote-tiedonhallinan kehittämisen määrittämisessä ja edistämisessä. Enkä nyt siis osoittele sormella. Voi olla, että yksityistä ei ole osattu tai haluttu ottaa mukaan ja toisaalta myös yksityinen ei ole osannut tai halunnut olla mukana. Myös rakenteet yhteistyölle pitää puolin ja toisin pistää sellaisiksi, että tämä yhteistyö helpottuu. Äskeisten STM ja THL puheenvuorojen perusteella kuulostaisi siltä, että heillä on tämä pohdinta jo hyvässä vauhdissa. Samaa on mietittävä Halin osalta.
Nyt kun lähdemme yhteisesti muovaamaan visiota ja tiekarttaa, niin muistetaan katsoa kokonaisuutta monesta perspektiivistä. Pidetään fokus siinä, että yritetään auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään sitä miksi tämä Halin ja yksityissektorin näkökulma on tällainen, miltä se näyttää ja miltä maailman haluttaisiin näyttävän. Ei takerruta siihen mikä ei toimi, vaan mietitään mitä mahdollisuuksia aukeaa, maalataan visiota ja tiekarttaa, osallistutaan aktiivisesti ja näytetään suuntaa. Tunnistetaan se tosiasia, että jo nyt tämän sote-tiedonhallinnan kehittämisen suhteen on tehty paljon töitä ja tehdään jatkossakin. Pysähdytään sen äärelle, että miten nämä merkittävät kansalliset investoinnit saadaan aidosti tukemaan tätä monimuotoista sote-palveluiden tuotantoa mahdollisimman järkevällä tavalla, tukien myös sitä innovaatiokykyä.
Panin äskeisellä esittäytymiskierroksella merkille, että valtaosa läsnäolijoista on ICT-johtajia. Kun nyt yhdessä mietitään sote-tiedonhallintaa, niin ei mietitä IT:tä ja digiä, vaan laajemmin tietoa ja sen mahdollisuuksia strategisena osana sote-palvelutuotantoa. Mietitään esimerkiksi hoitopolkuja asiakkaan näkökulmasta, eli sitä miten kansalainen kulkee sujuvasti yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välillä. Mietitään asiakkuuden hallintaa ja siihen liittyvää asiakkuuden data – mitä kukin tuottajaosapuoli voi tuoda yhteiseen pottiin. Mitä asiakasdataa yksityinen on valmis jakamaan muiden toimijoiden kanssa ja minkä se haluaa pitää itsellään. Ja sama julkisen tuottajan osalta – esim. onko julkinen sittenkään täysin avoin oman datansa kanssa. Mietitään yksityisten palveuntuottajien yhteisiä, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia esim. Kanta-palvelukokonaisuuden kehittämiseksi – eli millä Kanta saadaan ”katselusta arvoa tuottavaan käyttöön”, niin kuin sen moni yksityinen on sanoiksi pukenut. Muistetaan kuitenkin, että sote-tiedonhallinta on paljon muutakin kuin Kanta-palvelut. Mietitään laaturekisteriasioita – miten laatua seurataan, verrataan, johdetaan sekä miten sitä hyödynnetään valvonnassa, hinnoittelussa ja erottautumisessa. Yritetään yhdessä pysyä isossa kuvassa ja monella tasolla.
Tarkastellaan tiedonhallintaa muustakin näkökulmasta kuin vain teknisestä näkökulmasta. Tätä olemme Salivirralla pitkään peräänkuuluttaneet. Samoin olemme peräänkuuluttaneet sitä, että sote-tiedonhallinnan ja laajemminkin yhteentoimivuuden tulisi teemoina olla paitsi tietohallintojohdon niin myös liiketoiminnallisen ja kliinisen johdon agendalla.
Tiedonhallinta ei ole vain tietotekniikkaa. Oikeastaan monella tapaa sote-tiedonhallinnan ytimessä on yhteentoimivuus – eli esimerkiksi juuri se hoitopolun sujuvuus yksityisen ja julkisen tuottajan yhteistyössä. Yhteentoimivuutta edistetään viidellä eri tasolla: poliittinen (suunta ja prioriteetit), juridinen (lainsäädäntö), organisatorinen (prosessit), semanttinen (yhteinen ymmärrys siitä mitä asiat tarkoittavat) ja tekninen (tekninen tietojärjestelmien yhdistäminen toisiinsa). (Aiheesta lisää aiemmissa Marko Jalosen kirjoituksissa)
Puhuttaessa tiedonhallinnasta keskustelu jumittaa helposti tuolla teknisellä tasolla, esim ostopalveluvaltuutusten teknisessä toteutuksessa. Pyritään tänään käymään keskustelua kaikilla näillä eri tasoilla. Nyt meillä on huikea porukka koolla ja mahdollisuus vaikuttaa. Rakennetaan yhdessä mahdollisuudet paremmalle sotelle. Parannetaan maailmaa yhdessä.
