19/04/2017
Pomppaan nyt etäämmälle kotoisesta sote-kehityksestä ja digitalisaatiosta. Olin aiemmin työelämässä mukana kehittämässä elinkelpoista kestävää informaatioteknologiaa Afrikassa. Teimme informaatioteknologian avulla maailmasta parempaa paikkaa elää ja asua.
Nobelvoittaja Sen on sanonut, että kehityksen voi nähdä prosessina, jossa ihmisten todellinen vapaus kasvaa. Hyviä tavoitteita. Afrikassa (Nigeriassa) totesimme, että informaatioteknologian varsinainen arvo tulee niiden parannusten kautta, joita sen avulla toimintakulttuurissa saavutetaan. Jos Ile-Ifen terveyskeskuksessa potilaskorttiin kirjoitetaan henkilön tunnisteeksi oyibo (=valkoihoinen), niin mitä lisäarvoa sähköinen potilaskertomus tuo.
Monissa työympäristöissä uutta tietotekniikkaa tuodaan käyttöön pohtimatta sen vaikutusta toimintaan. Nigeriassa uusi järjestelmä herätti vastustusta niin terveydenhuollon toimijoissa kuin asiakkaissakin. Vaikka infrastruktuurin saisikin pelaamaan, jotkut asiakkaat eivät halunneet tietojaan talletettavan koneelle. Lisäksi rinnalla toimivat manuaaliset systeemit olivat hioutuneet käyttäjiin ja käyttöön vuosien saatossa. Motiivi sähköiseen tiedon tallentamiseen oli huono, ja tarkoitti useimmiten aluksi kaksinkertaista työtä. Ilman selkeää tarvetta tapahtuma jäi kirjaamatta ja se antoi vääriä lukuja mm. päättäjille.
Edellä mainitut esimerkit kertovat siitä, että tietojärjestelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa merkittävää on konkreettisten tavoitteiden ja vaikutusten välittäminen järjestelmien käyttäjille. Järjestelmien kehittäminen on kriittinen ja emansipatorinen prosessi, jossa on taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia arvoja. Nigeriassa se tarkoitti käyttäjien mukaan ottamista kehittämisprosessiin.
Olemme nähneet tämän myös koto-Suomessa, kun olemme auttaneet yrityksiä ja toimijoita olemaan mukana digitalisaation kehityksessä. Konkreettinen tieto tavoitteista ja vaikutuksista auttaa meitä myös täällä kehittymään kestävästi.
