Avainsana: yhteentoimivuus

Salivirta vahvistaa rivejään ja skarppaa roolituksiaan – ensi vuodesta tehdään mahtava vuosi!

Salivirta on määrätietoisesti tahkonnut omaa leiviskäänsä pian 13 vuotta. Olemme toteuttaneet missiotamme “parannetaan maailmaa yhdessä” auttamalla hyvinvointialan asiakkaitamme onnistumaan. On ollut ilo havaita, että tekeminen kantaa tulosta: asiakastyytyväisyytemme on mitatusti huipputasoa. Aina on silti parannettavaa! Tänäkin vuonna olemme aktiivisesti kuunnelleet asiakkaitamme työmme laadun ja toimintatapojemme kehittämiseksi.

Kulunut vuosi on ollut erityinen monella tapaa. Korona on asettanut meidät kaikki uusien haasteiden eteen. Meille salivirtalaisille oli suunnaton helpotus se, että korona ei keskeyttänyt asiakastoimeksiantojamme. Etätyöhön olimme jo valmiiksi tottuneita, sopeutuminen on ollut siltä osin helppoa. Olen erittäin iloinen siitä, että tuoreen henkilöstötyytyväisyysmittauksen perusteella olemme poikkeusolojenkin aikana kyenneet nostamaan työyhteisömme henkilöstötyytyväisyyttä merkittävästi.  Myös taloudellisesti olemme tekemässä ihan hyvän vuoden. Liikevaihtomme tulee laskemaan lievästi, mutta erityisesti vuoden loppua kohden meno on parantunut merkittävästi ja koko vuoden tulos on maltillisesti voitollinen.

Nyt vuoteen 2021 valmistautumisen alla olen jakanut Salivirran johtamisvastuita. Salivirran uutena myynti- ja markkinointijohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä on aloittanut Piritta Jalonen (TtM). Piritta on työskennellyt Salivirrassa vuodesta 2017 ja on laajasti tunnettu sotemuotoilun lanseeraajana. Piritta vastaa jatkossakin Salivirrassa sotemuotoilu-liiketoiminnasta ja toimii aktiivisesti projekteissamme.

Olemme päässeet hyvälle kasvu-uralle, siitä merkkinä kuluneella viikolla tehdyt kaksi uutta rekrytointia. Koska henkilöstöjohtamisen rooli korostuu entisestään vahvaa kasvua tehtäessä, olen nimittänyt varatoimitusjohtajaksi Salivirrassa kehitysjohtajana toimineen Jari Salomaan (HL). Jari vastaa jatkossa mm. yrityksemme henkilöjohtamisen ja laatukulttuurin kehittämisestä. Asiakastyössään Jari tarjoaa coaching-palveluita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntakonsernien ylimmälle johdolle.

Piritan ja Jarin lisäksi Salivirran johtoryhmässä jatkaa Janne Lepistö. Hänen vastuualuettaan on talous. Näin kyntemme teroitettuamme käärimme hihat ja odotamme vuotta 2021 innolla. Aiomme koronasta ja muista kahinoista huolimatta kasvaa ensi vuonna reilusti kaksinumeroisia lukuja. Tämä on tahdon asia! Liittykää mukaan kasvun ja onnistumisten uralle, te eteenpäinkatsovat asiakkaat ja kumppanit!

Etsimme joukkoomme sotemuotoilijaa

23.11.: Kiitämme kaikkia sotemuotoilijan tehtävään hakeneita! Olemme vastaanottaneet lukuisia erinomaisia hakemuksia, joita olemme käyneet yhdessä läpi ja edenneet nyt rekrytoinnissa seuraavaan vaiheeseen. Tällä erää emme siis voi enää ottaa vastaan uusia hakemuksia tähän tehtävään. Uskomme kuitenkin sotemuotoilun kysynnän jatkavan kasvuaan ja sen myötä tarvitsemme todennäköisesti jatkossakin uusia osaajia joukkoomme. Jos siis olet kiinnostunut sotemuotoilijan tehtävistä, kannattaa olla kuulolla!

Salivirta & Partners on työntekijöidensä omistama, hyvinvointitoimialan toiminnan ja teknologian kehittämisen asiantuntijayritys. Tarjoamme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan digitalisaatioon liittyviä asiantuntijapalveluita aina strategian tasolta arjen asiakastyöhön. Autamme asiakkaitamme luomaan yhteentoimivuutta ja uudistumisen edellytyksiä tuloksellisesti ja vaikuttavasti.

Etsimme joukkoomme sotemuotoilijaa!

Oletko se juuri sinä?

  • Sinulla on aiempaa kokemusta ja näyttöjä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämisestä palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen
  • Kykenet viemään läpi toimeksiantoja tuloksellisesti ja laadukkaasti tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa
  • Tekemistäsi ohjaa aito kiinnostus ja innostus ihmislähtöisten palveluiden kehittämiseen digitalisaatiota hyödyntäen
  • Sinulla on vähintään muutaman vuoden soveltuva työkokemus sote-palveluiden ja ICT:n parista, sekä tehtävässä onnistumista tukeva koulutus
  • Innostut haasteista ja olet valmis käärimään hihasi uusien tehtävien äärellä!

Meillä pääset hyödyntämään osaamistasi mielenkiintoisissa ja vaativissa asiakasprojekteissamme erityisesti julkisten sote-palveluiden parissa.  Tulet työskentelemään monipuolisissa tehtävissä, jotka edellyttävät sinulta aiempaa osaamista ja näyttöjä palvelumuotoilun ideologian ja menetelmien soveltamisesta käytäntöön.

Sinulle tuttuja tehtäviä ovat mm.

  • Asiakas/käyttäjätarpeiden määrittely
  • Erilaisten osallistavien työpajojen suunnittelu ja fasilitointi
  • Palveluiden ja toimintamallien konseptointi
  • Digitaalisten palveluiden suunnittelu ja määrittelyt

Edellytämme kaikilta työntekijöiltämme  hyviä vuorovaikutustaitoja, itseohjautuvuutta ja yhteistyöhenkisyyttä. Pystyt toimimaan sekä itsenäisesti että osana työryhmää ja osaat huomioida erilaiset mielipiteet ja näkemykset työssäsi. Sinulla on hyvä suomen kielen taito ja osaat tuottaa sujuvaa tekstiä. Visualisointimenetelmien osaaminen on plussaa!

Miksi kannattaa tulla meille?

Salivirta on huippupaikka tehdä työtä ja kehittyä asiantuntijana. Asiakastyytyväisyytemme on huipputasoa, NPS-tuloksemme on 87. Haluamme tehdä laatua ja erottua osaamisellamme. Meillä saat työskennellä itsenäisesti ja joustavasti sekä oppia alan parhailta asiantuntijoilta. Tarjoamme haasteita aidosti merkityksellisissä projekteissa, hyvät mahdollisuudet osaamisesi monipuoliseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen, kilpailukykyisen palkkauksen erinomaisine etuineen ja mukavan, huumorintajuisen työyhteisön, jonka toimivuutta parannamme yhdessä.

Salivirta & Partnersin noin 20 asiantuntijaa toimivat vaativissa asiakastoimeksiannoissa ympäri Suomea. Yrityksellämme on toimipisteet Espoossa, Kouvolassa, Riihimäellä, Jyväskylässä ja Oulussa. Tässä työtehtävässä ideaali asemapaikkasi on Oulu tai Jyväskylä, mutta myös muu maantieteellinen sijoittuminen on mahdollinen.

Toimimme asiantuntijarooleissa mm. terveydenhuollon kansallisten palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä, soteuudistusten valmistelussa, lähes kaikissa merkittävissä sairaalarakennushankkeissa sekä lukuisissa julkisten ja yksityisten sote-palveluntuottajien digimuutoshankkeissa.

Palkkaamme sotemuotoilijan kokoaikaiseen, pysyvään työsuhteeseen. Tehtävä täytetään välittömästi sopivan henkilön löydyttyä, joten lähetä hakemuksesi pian! Lisätietoja tehtävästä antaa johtava sotemuotoilija Piritta Jalonen p. 040 7244 983.

Lähetä hakemuksesi sähköpostitse kehitysjohtaja Jari Salomaalle: jari.salomaa@salivirta.fi

Etsimme joukkoomme kokenutta Sote-ICT-alan konsulttia

Salivirta & Partners on työntekijöidensä omistama, hyvinvointitoimialan toiminnan ja teknologian kehittämisen asiantuntijayritys. Tarjoamme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan digitalisaatioon liittyviä asiantuntijapalveluita aina strategian tasolta arjen asiakastyöhön. Autamme asiakkaitamme luomaan yhteentoimivuutta ja uudistumisen edellytyksiä tuloksellisesti ja vaikuttavasti.

Etsimme joukkoomme kokenutta Sote-ICT-alan johtavaa konsulttia

 

Oletko se juuri sinä?

Sinulla on nopeat hoksottimet, langat pysyvät käsissäsi ja toimit tehokkaasti hektisessäkin työympäristössä. Olet urallasi jo tehnyt vaativaa konsultointi- tai projektijohtotyötä ICT-kehittämisen ja julkisten hankintojen parissa. Kykenet viemään läpi toimeksiantoja tuloksellisesti ja laadukkaasti tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Sinulla on hyvät sosiaaliset taidot ja osaat huomioida erilaiset mielipiteet ja näkemykset työssäsi. Oletko valmis käärimään hihasi mielenkiintoisten tehtävien äärellä?

Meillä pääset hyödyntämään osaamistasi asiakkaidemme laajojen ja vaativien, julkisina hankintoina toteutettavien hankkeiden määrittelyihin  ja kilpailutuksiin liittyvissä tehtävissä. Tulet työskentelemään monipuolisissa uuden teknologian suunnittelu-, määrittely-, hankinta- ja käyttöönottoprojekteissa, joita toteutetaan mm. sairaalarakentamisen ja terveydenhuollon laajojen tietojärjestelmäuudistusten yhteydessä.

Loistaaksesi tässä tehtävässä sinulla on oltava aiempaa kokemusta julkisista hankinnoista ja jo useamman vuoden soveltuva työkokemus SOTE-ICT:n parista. Sinulla on osaamista ja kokemusta julkishallinnon hankintojen menetelmistä ja käytännöistä. Olet mahdollisesti perehtynyt myös arkkitehtuurimenetelmiin. Soteen liittyvä muu osaaminen, työkokemus tai koulutus on eduksesi. Tekninen ICT-ymmärrys on tässä tehtävässä merkittävä etu.

Miksi kannattaa tulla meille?

Salivirta on huippupaikka tehdä työtä ja kehittyä asiantuntijana. Asiakastyytyväisyytemme on huipputasoa, NPS-tuloksemme on 87. Haluamme tehdä laatua ja erottua osaamisellamme. Meillä saat työskennellä itsenäisesti ja joustavasti sekä oppia alan parhailta asiantuntijoilta. Tarjoamme haasteita aidosti merkityksellisissä projekteissa, hyvät mahdollisuudet osaamisesi monipuoliseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen, kilpailukykyisen palkkauksen erinomaisine etuineen ja mukavan, huumorintajuisen työyhteisön, jonka toimivuutta parannamme yhdessä.

Salivirta & Partnersin noin 20 asiantuntijaa toimivat vaativissa asiakastoimeksiannoissa ympäri Suomea. Yrityksellämme on toimipisteet Espoossa, Kouvolassa, Riihimäellä, Jyväskylässä ja Oulussa. Olet luonnollisesti vapaa työskentelemään siellä missä olet. Toimimme asiantuntijarooleissa mm. terveydenhuollon kansallisten palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä, soteuudistusten valmistelussa, lähes kaikissa merkittävissä sairaalarakennushankkeissa sekä lukuisissa julkisten ja yksityisten sote-palveluntuottajien digimuutoshankkeissa.

Palkkaamme johtavan konsultin kokoaikaiseen, pysyvään työsuhteeseen. Tehtävä täytetään välittömästi sopivan henkilön löydyttyä, joten lähetä hakemuksesi pian! Lisätietoja tehtävästä antaa johtava konsultti, osakas Timo Siira, p. 040 355 8054, timo.siira@salivirta.fi.

Lähetä hakemuksesi sähköpostitse kehitysjohtaja Jari Salomaalle: jari.salomaa@salivirta.fi.

Kooste Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivistä – aamupäivän yhteinen osuus

Perinteiset sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät joutuivat tänä vuonna kokemaan saman kohtalon kuin lukuisat muutkin tapahtumat pandemian myötä. Vallitsevan koronatilanteen johdosta tapahtuma järjestettiin totutun kaksipäiväisen kokoontumisen sijaan yksipäiväisenä virtuaalitapahtumana torstaina 15.10.

Aamupäivän ohjelma oli kaikille yhteinen. Tapahtuman avasi tietohallintojohtaja Mika Tervonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Avauspuheenvuoron jälkeen Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Maija-Riitta Ollila johdatteli kuulijat tekoälyn maailmaan ajatuksia herättelevällä puheenvuorollaan ”Tekoäly ja etiikka”.

Ollila nosti esille mielenkiintoisia kysymyksiä johdatellen kuulijoita miettimään tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä eri toimijoiden näkökulmista. Hän nosti esille myös kysymyksen tekemättä jättämisen teoista. Yhtälailla kun mietimme tekojamme ja niiden seurauksia, tulisi huomioida myös tekemättä jättämisen teko. Jätämmekö jonkin hyödyllisen mahdollisuuden käyttämättä, koska meillä on perustelemattomia pelkoja tai vastenmielisiä tunteita jotakin asiaa, tässä tapauksessa esimerkiksi tekoälyä kohtaan?

Ollilan mukaan tekoälystä puhuttaessa onkin keskeistä miettiä, miten luomme aiheen ympärille luottamuksen ilmapiiriä. Jotta tekoälystä olisi meille hyötyä, tulisi ihmisten suhtautua sen käyttöön myönteisesti. Tämä edellyttää sitä, että etiikka on kunnossa. Tekoälyä kehitettäessä ja käyttöönotettaessa tulee sen kaikissa vaiheissa arvioida ja käsitellä eettisiä vaatimuksia, joiden kautta varmistamme eettisten periaatteiden toteutumisen.

Tekoäly aiheuttaa ihmisissä kiinnostusta, mutta myös epäluuloja ja pelkoja. Maailman muutosvauhti on kova ja onkin huomioitava, että joillekin ihmisistä vauhti voi olla liian kova. Tulee tunnistaa paitsi ne paikat, joissa tarvitsemme ja voimme hyödyntää tekoälyä, myös ne, joissa tarvitsemme jatkossakin ihmistä. Riskit ja haitat on eliminoitava mahdollisimman hyvin, jotta ihminen ja tekoäly voisivat työskennellä yhdessä ja oppisimme luomaan tarvittavaa työkulttuurin muutosta.

Päivän paneeli: Pandemian aiheuttama disruptio ja digitalisaatio -mitä opimme?

 

Panelistit:

Katariina Kauniskangas, palvelualuejohtaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Mikko Huovila, erityisasiantuntija, STM

Mikko Rotonen, ICT-kehitysjohtaja, HUS

Ari-Pekka Paananen, tietohallintojohtaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Jouko Alinen, laatupäällikkö, Satasairaala

 

Paneeli koostui aiheeseen liittyvistä alustuksista, joiden päätteeksi oli lyhyt panelistien kommentointikierros. Paneelin puheenjohtajana toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Mika Tervonen.

 

Ensimmäisenä alustajana toimi erityisasiantuntija Mikko Huovila Sosiaali- ja terveysministeriöstä aiheellaan: Korona ja digitalisaatio valtakunnallisen ohjauksen näkökulmasta.

Huovila nosti alustuksessaan esille etäpalveluiden lisääntyneen käytön tarjoillen konkreettisia esimerkkejä mm. Koronavilkun latausmääristä Suomessa ja muissa EU-maissa. Koronatilanteen johdosta etäpalveluiden käyttö on selkeästi lisääntynyt. Huovilan mukaan on kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, onko muutos pysyvää ja tuleeko etäpalveluiden käytöstä uusi normaali. Tällä hetkellä kuitenkin voidaan todeta reaaliaikaisessa etäasioinnissa selkeää nousua. Lisäksi Huovila nosti esille datan ja sen laadun merkityksen. ”Mitä enemmän sitä hyödynnetään, sitä enemmän huomio kiinnittyy sen laatuun.”

Panelistien kommentit:

Mikko Rotonen, HUS: HUSissa etävastaanotot ovat jo uusi normaali. Koronan aikana esimerkiksi psykiatrian vastaanotoista 80% hoidettiin etänä. Suurin haaste koronan myötä ei niinkään ollut etävastaanottojen pystyttäminen, vaan se, että saatiin hankittua tuhat kannettavaa tietokonetta nopeasti ammattilaisten käyttöön.

Dataan liittyen haaste on ollut erityisesti siinä, että eri maiden välillä on ollut vaikeaa päästä konsensukseen siitä, mitä tietoa kerätään. Erityisesti pohjoismaisella tasolla keskustelu on ollut hankalaa. Keskustelua on aiheuttanut erityisesti se, missä ja miten dataa käsitellään ja millä luvilla. Sen sijaan saksalaisilla on ollut asiasta ja kerättävästä datasta selkeä käsitys.

Ari-Pekka Paananen, KHSHP: Sen lisäksi että mietitään minne ollaan menossa, on hyvä miettiä myös mistä ollaan tultu. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet kaukana esimerkiksi siitä, millaisia välineitä ihmisillä on jo kotona käytössään (esimerkiksi verkkopankki). Etätyövälineet muuttivat ammattilaisten arjen. Mitä seuraavaksi tarvitaan? Esimerkiksi tekoälyn tuominen ihmisten arkeen edellyttää eri tason ymmärrystä. Miten saisimme ymmärrystä lisättyä ihmisten normaaliin arkeen?

Jouko Alinen, Satasairaala: Tulee huomioida, että kaikki ihmiset eivät ole tottuneet käyttämään mobiilisovelluksia. Esimerkkinä koronavilkun lataaminen. Ihmiset eivät välttämättä uskalla ladata sovelluksia jos he joutuvat miettimään, että ”mitä sitten teen jos alkaa vilkuttamaan”.

Katariina Kauniskangas, Turun kaupunki: Vaikka tekniset valmiudet ovat hyviä, niin pandemian terveydenhuollolliset tarpeet ja teknisten sovellusten käyttötarpeet tulivat yhtä aikaa. Paineet kasautuivat samoille henkilöille jotka joutuivat vastaamaan kaikesta. Valmius siihen, että kaikki olisi käyttöönotettavissa ei ollut yhtä hyvä kuin tekninen valmius.

Toisena alustajana toimi Satasairaalan laatupäällikkö Jouko Alinen.

Alinen nosti alustuksessaan esille sote-sektorin laatutilannetta ja totesi julkisen puolen olevan laadunhallinnassa jäljessä yksityistä sektoria. Esimerkiksi julkisia sote-prosesseja on kuvattu hyvin vaihtelevasti. Alinen totesi, että jos prosesseja olisi visualisoitu, oltaisiin kyetty nopeampaan reagointiin myös koronatilanteessa. Tähän saakka kansalliset ohjaukset ovat liittyneet hyvin pitkälti potilaan hoitoon (esim. Käypä hoito-suositukset, yhteiset hoito-ohjeet). Organisaatioiden toimintaa ei sen sijaan ole juurikaan mallinnettu ja mietitty tästä näkökulmasta. Toiminnanohjaukseen ja laadunhallintaan on kuitenkin paljon olemassa ja käytössäkin viitekehyksiä, jotka auttavat kokonaisuuksien hallintaa jatkossa.

Kansalaisen näkökulmasta digitalisaatio vauhdittui, mutta on silti muistettava, että edelleen on ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuutta digi-asiointiin. Ammattilaisten näkökulmasta muutos on ollut huikea ja ammattilaiset ovat huomanneet, että suuri osa asioista voidaan hoitaa etänä. Erään lääkärin sanoin ”riittää kun näkee potilaan, kuulee potilaan ja saa tarvittaessa lähikuvaa”.

Mitä opimme? Olemmeko paremmin valmiita vastaavissa tilanteissa? Laatujärjestelmien käyttöönotto auttaa kokonaisuuksien hallinnassa. Näiden kautta tapahtuva toimintaprosessien määrittely auttaa meitä tulevaisuudessa pärjäämään paremmin vastaavanlaisissa tilanteissa.

Panelistien kommentit:

Ari-Pekka Paananen, KHSHP: Laatua ei sovi unohtaa ja jotenkin saimme sen pidettyä tässä kohtaa. Mitä opimme? Ammattilaiset eivät luottaneet etäpalveluun. Paraniko laatu kun alkoivat luottaa? Luottamus on laadun tae, joten ammattilaisten luottamus on tärkeää.

Mikko Huovila, STM: Laatuajattelu pakottaa meitä tarkastelemaan eri näkökulmia. On todella tärkeää muistaa myös ihmiset joille asiat ovat uusia. Hyvänä esimerkkinä voi nostaa esille esimerkiksi Digituki-hankkeen, jonka pointtina on se, että välineiden käyttöön voi saada tukea ja sitä tulisi olla tarjolla. Laatutyöstä olisi tärkeää pohtia myös sitä, mikä on pitkäjänteisen laatutyön ja nopean reagoinnin suhde. Kun tilanne on päällä niin ei voi alkaa siinä kohtaa miettimään, vaan olisi hyvä, että nämä rakenteet olisivat jo siinä kohtaa olemassa.

Katariina Kauniskangas, Turun kaupunki: Ammattilaisten saattaa olla vaikea luottaa teknologiaan, vaikka asiakkaat ja potilaat luottaisivat. Tätä tilannetta on saatu nyt epidemian aikana korjattua. Lisäksi havaintona ammattilaisten arjesta se, että kokousten pituus on lyhentynyt, mutta vastaavasti kokouksia on sitten kaksi kertaa enemmän. Kokousten välillä ei ole aikaa kuulumisten vaihdolle ja palautumiselle, mikä nostaa kognitiivista kuormaa.

Mikko Rotonen, HUS: Kokouskäytäntöihin liittyen Husissa on ohjeistettu, että tunnin kokous on oikeasti 50-55min. Kokousten väliin tarvitaan ajatusten lepuuttamista. Laatutyöhön liittyen Husissa on luotu digilean-menetelmä. Nyt kun nopealla sykkeellä kehitetään digipalveluita niin taustalla on malli jossa myös laatujärjestelmät mukana.

Kolmantena alustajana toimi Turun kaupungin hyvinvointitoimialan palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas.

Kauniskankaan alustus keskittyi pohtimaan pandemian vaikutuksia sote-henkilöstön näkökulmasta. Suurin osa sote-henkilöstöstä työskentelee tehtävissä, joissa ei ole mahdollisuutta siirtyä etätyöhön.

Terveydenhuollossa on nopealla aikataululla pystytetty infektiovastaanottoja, sekä lisätty ilta- ja viikonloppuvastaanottoja. Tämän rinnalla on tehty mittavaa tartunnanjäljitystyötä. Olemassa olevia toimintamalleja on päivitetty ja täysin uusia toimintamalleja on otettu ja otetaan edelleen käyttöön tiiviillä tahdilla. Vauhdissa on tehty paljon muutoksia johtamiseen ja käytäntöihin. Kaikenlaisia esimerkkejä löytyy siitä, mihin pandemian aikaansaama digitaalinen muutos on johtanut. Välineitä päivitettiin ja päivitetään, uusia välineitä otetaan käyttöön. Esimerkkeinä etäkoulutukset, etäkokoukset, Omaolo, ajanvaraus ja robotiikan hyödyntäminen.

Omaolo-oirearvio on lyönyt itsensä läpi koronan aikana. Noin puolet (53%) tehdyistä oirearvioista on johtanut siihen, että ammattilainen tekee työtä vielä oirearvion jälkeen. Oirearvion perusteella 83% käyttäjistä on hyödyntänyt myös mahdollisuuden ajanvarauksen tekemiseen Omaolon kautta.

Panelistien kommentit:

Mikko Huovila, STM: Puheenvuoro kuvasi hyvin sitä, miten henkilöstö on joutunut venymään ja erinomaisesti venynyt. Tiukan paikan tullen muutoskykyä löytyy vaikka normaalistikin tehdään töitä paineen alla. Kuvastaa myös sitä, että kansalaiset oppivat käyttämään uusia välineitä, mikä voi johtaa uuteen normaaliin.

Jouko Alinen, Satasairaala: Henkilöstön näkökulmasta tulee huomioida myös se, että henkilöstön liikutteluun toimenkuvasta toiseen sisältyy haasteita. Esimerkiksi sairaanhoitajan toimenkuva on niin laaja, että toimenkuvasta toiseen siirtyminen nopealla aikataululla voi aiheuttaa kulttuurishokin. Perehtyminen esimerkiksi tehopotilaiden hoitoon voi olla haasteellista toisenlaisesta työympäristöstä tulevalle.

Tilanne on nostanut esille myös raportoinnin haasteet. Sote-organisaatioissa digivälineet eivät ole sillä tasolla, että ne palvelisivat siinä tilanteessa kun tulee uudenlaista dataa. Potilasvirtoja ja hoitomenetelmiä ei voida seurata. Palveluohjausta tarvitaan ja välineitä siihen.

Mikko Rotonen, HUS: Yhtenä esimerkkinä mieleen tulee numero 116 117, joka oli äärimmäisen kuormittunut keväällä. Sinne tehtiin botit joiden kautta liikennettä ohjattiin sähköiseen muotoon. Käytännössä kapasitetti oli 1000 soittoa/päivä ja niitä tuli 10 000 soittoa/päivä. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä siihen sovellus. Näiden kautta digisovellusten käyttö tulee normiksi. Kannattaako tulevaisuudessa edes rakentaa sairaalarakennuksia kuten nyt, jos voidaan hoitaa asiat kotoa? On toki hoitoja jotka edellyttävät käyntejä, mutta läheskään aina ei.

Ari-Pekka Paananen, KHSHP: Henkilöstö on kovassa paineessa ja kuvaa terveydenhuollon ominaisuutta se, että ihmiset pystyvät ihmeisiin kun tekevät tärkeää työtä. Ammattilaiset on otettu myös digiprosesseihin mukaan ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tehneet ison työn, että olemme päässeet eteenpäin. Asenne on muuttunut ja välineet tukevat entistä paremmin ammattilaisten prosesseja.

Neljäntenä alustajana HUS:n ICT-kehitysjohtaja Mikko Rotonen.

Rotosen alustus keskittyi tiedolla johtamisen näkökulmaan lähtien liikkeelle kysymyksestä: Taasko meille kävi näin? 2000-luvulla meillä on ollut jo useampiakin pandemioita, mutta siitä huolimatta tulimme yllätetyiksi ns. ”housut kintuissa”. Tiedolla johtamisen näkökulmasta voidaan miettiä, oliko tilannekuva hallinnassa heti alussa, vai onko vieläkään?

Keskeistä on ymmärtää, että pelkkä oman organisaation sisäinen tieto ei riitä. On otettava haltuun myös ulkoiset tietolähteet. HUSissa johdon yhteinen tahtotila oli saada lennonjohto haltuun. Tämä tahtotila auttoi toteuttamaan raportointiin 20 päivässä lennonjohtotornin, eli koontinäkymän, joka sisältää yhdessä johdon kanssa sovitut tietokokonaisuudet ja mahdollisuuden porautua tarkempiin raportteihin. Uuden toimintamallin myötä ajantasainen tieto on saatavilla nopealla syklillä. Ei täysin reaaliajassa, mutta tuoreena. Katse on myös aiempaa vahvemmin tuulilasissa. Erilaisten skenaarioiden ja ennustemallien kautta voidaan laskea mitä tulee tapahtumaan.

Toimiva raportointi auttaa myös seuraamaan mittareita, jotka auttavat digidisruption johtamista. Voidaan esimerkiksi seurata asiakkaiden sähköisten asiointipalveluiden käyttöä asetettujen tavoitteiden kautta.  Esimerkiksi ensi vuodelle tavoitteena on, että vastaanotot hoidetaan ensisijaisesti etänä. Samoin kuin oletuksena kokouksille on ensisijaisesti Teams-kokous. Erikseen ilmoitetaan jos tullaankin paikan päälle.

Keskeistä on miettiä, että ohjaako toimintaamme mutu (musta tuntuu), petu (perstuntuma) vai tieto?

Panelistien kommentit:

Katariina Kauniskangas, Turun kaupunki: Toivottavasti tämän tyyppisiä saadaan myös muualle käyttöön. Oltiin varmasti housut kintuissa. Mielikuva ei olisi mitenkään riittänyt kaikkiin tilanteisiin mitä on tullut vastaan. Hankalaa kuvitella tilannetta, että oltaisiin edes voitu kaikkea ajatella. Verrattuna esimerkiksi sikainfluenssaan. Paljon oli opittu, mutta ei siltikään osattu kuvitella riittävän pitkälle. Julkisiin palveluihinkin tarvittaisiin scifileffoista tuttu ajattelumalli siitä, millaisia mahdollisia maailmoja voi olla.

Ari-Pekka Paananen, KHSHP: Alustus todentaa hyvin tiedolla johtamisen elementit. Millä tiedolla johdettiin esimerkiksi maskijuttuja? Tiedolla johtaminen on keskeinen asia ja konkretisoituu näiden kautta. Oliko esimerkiksi Uudenmaan sulkeminen oikea ratkaisu vai olisiko pitänyt perua juhannus? Ollaanko opittu mitään ja osataanko yhtään katsoa tuulilasiin? Jos, niin ollaan digimurroksen aallossa mukana.

Mikko Huovila, STM: Tässä esityksessä keskeinen juttu oli, että johto oli sitoutunut tähän. Olennaista, että johtajat määrittelevät, mikä on heidän työnsä kannalta merkityksellistä. Lisäksi tärkeää on se, että eri tiedonlähteitä on yhdistetty. Nähdään paitsi oma tilanne, voidaan verrata sitä myös muiden tilanteisiin. Ennusteet ovat myös keskeisiä. Ollaan vielä paljon siinä, että katsotaan taaksepäin. Pitää kyetä lisäksi näkemään mikä tulevaisuus on. Esimerkiksi Supermarketissa tiedetään tasan tarkkaan milloin tomaattimurska loppuu ja sitä toimitetaan hyllyyn. Näitä esimerkkejä vielä aika vähän sotessa nähdään.

Jouko Alinen, Satasairaala: Suuri on kaunista. Kun on suurista potilasmääristä kyse niin organisaatiokapasiteetti mahdollistaa enemmän. Toki asiat eivät silti tule itsestään tai tupsahda savupiipusta. Liikaa toimitaan silti vielä omissa hiekkalaatikoissa. Toivottavasti saadaan yhteisiä tiedolla johtamisen malleja. Järjestelmät eivät aina taivu tarpeisiimme. Olette HUSissa hienosti onnistuneet katsomaan eteenpäin eikä pelkästään viime vuoden raportteja.

Viidentenä ja viimeisenä alustajana toimi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paananen.

Paananen pohti alustuksessaan sitä, mitä opimme pandemian myötä strategisen suunnittelun näkökulmasta. Strategia on suunnitelma toimenpiteistä, joilla tavoiteltu päämäärä pyritään saavuttamaan. Pandemian myötä opimme ainakin sen, että päämäärän pitää olla yhteinen. Yhteinen ponnistus ja päämäärä syntyvät tahdosta tehdä yhteistä asiaa. Tavoiteasetanta oli rakennettava siitä, että selätetään pandemia. Proaktiivisesti mietittiin, että miten ammattilaiset pystyvät parhaaseen suoritukseen.

Pandemian tuoksinassa analyysiin ei ollut aikaa. Analyysin sijaan siirryttiin suoraan tavoitepolkuihin, tietämättä ihan päämäärää. Tehtäviä lähdettiin toteuttamaan pragmaattisesti, miettien mikä on meidän kykymme toimia ja miten sidosryhmämme toimivat. Huomasimme, että digitaalinen disruptio on ovella. Syntyi tarve nopeampaan toteuttamiseen. Tarvittiin ammattilaisten motivointia. Digistrategiaa ei oltu mietitty ja välineistä tuli pulaa. Lisäksi tarvittiin nopealla tahdilla välineiden lisäksi osaamista ja tukea sekä ammattilaisille että kansalaisille. Olennaista oli, että ammattilaiset kokivat, että virtuaalinen kohtaaminen oli järkevämpää kuin fyysinen kohtaaminen. Nopeasti omaksuttiin uudenlaisia tapoja tehdä. Huomattiin, että kun keskitytään olennaiseen, saadaan nopeasti tuloksia aikaan. Syntyi motivaatio kun tuli nopea tarve tehdä ja teknologia oli jo ovella.

Jatkossa selvitettäväksi vielä jää kova taloudenhallinnan kriisi. Terveydenhuollossa tämä on ollut jo muutoinkin läsnä. Nyt olemme uuden edessä. Organisaatiot optimoivat itseään. Laskuriveille syntyi nopeasti covid-merkinnät. Kuka kaiken maksaa? Ilman digimurrosta talouden isku olisi kuitenkin ollut paljon kovempi. Yhteiskunta on pysynyt sen johdosta pystyssä, mutta lasku on maksamatta. Tulee kuitenkin olemaan pysyvä hyöty mitä terveydenhuollon prosesseihin on saatu aikaiseksi pandemian myötä.

Panelistien kommentit:

Katariina Kauniskangas, Turun kaupunki: Strategiaprosessimme eivät vastaa tällaiseen nopeaan tarpeeseen, mutta hyvin on siitä huolimatta onnistuttu. Aikataulullisesti nämä ovat isoja asioita. Oma organisaatio yksin ei ole riittävä mittakaava tekemään kaikkia asioita. Ja vastaamaan kustannuksiin. Alentaako digitalisaatio kustannuksia? Kysymys johon kaivataan vastauksia vielä. Siitä tulee sivukustannuksia jotka tulee laskea hintaan mukaan.

Mikko Rotonen, HUS: Husissa strategiset valinnat on tehty jo 5-6 vuotta sitten kun päätettiin, että aletaan digitaaliseksi sairaalaksi. Olemme pohtineet olisimmeko voineet tehdä tällaisen viisi vuotta sitten? Esimerkiksi Skypellä? Välinevalinnat kantoivat nyt hyvin tämän tilanteen yli.

Mikko Huovila, STM: Kuinka paljon olisi ollut huonompi tilanne jos ei olisi ollut näitä kykyjä ottaa tiettyjä asioita käyttöön. Strategia ja tieto – isoja strategisia haasteita, millä tiedolla niitä tehdään. Onko kykyä koostaa tieto yllättävässä tilanteessa?

Jouko Alinen, Satasairaala: Kuinka nopealla syklillä strategiaa voidaan päivittää? Joissain organisaatioissa on onnistuttu hyvin olemassa olevilla tietojärjestelmillä ja toimintamalleilla. Sidosryhmien tiedostaminen on tärkeää. Mihin sidosryhmiä tarvitaan ja mihin he tarvitsevat meitä.

 

Aamupäivän yhteisen ohjelman jälkeen ATK-päivät jatkuivat kolmella eri ohjelmalinjalla, jotka tarjoilivat osallistujille hienon kattauksen sote-ATK:n kuulumisista poikkeusolojen keskellä. Iltapäivän parhaista paloista luvassa oma koosteensa.

Vinkit digi-oppivan organisaation kehittämiseen

Kirjoitus on osa videoblogisarjaa, lisätietoja täältä.

Viimeistä viedään! Tämä teeman ”Digitalisaation mahdollisuudet sote-alan täydennyskoulutuksessa” kolmas ja samalla koko videoblogisarjan viimeinen jakso (9/9) tarjoaa teille muutaman vinkin siihen, mitä kannattaa huomioida digi-oppivan organisaation kehittämisessä ja erityisesti pohdittaessa digitalisaatiota sote-alan täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Tässä viisi keskeistä asiaa, joista on hyvä lähteä liikkeelle ja joiden äärelle olisi hyvä myös aika ajoin palata:

  1. OSAAMISTARPEET SELVILLE. Eroihin osaamisessa ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä kannattaa kiinnittää huomiota. Perustaitojen varmistamiseksi tulee määritellä digitaalisten valmiuksien riittävä osaaminen ja vaatimustaso (ns. vähimmäistaso), jotta perustaidot voidaan varmistaa suhteessa tavoitteisiin. Tämä auttaa myös suunnittelemaan koulutussisältöjä ja menetelmiä vastaamaan paremmin osaamistarpeisiin sekä kohdentamaan koulutusresursseja järkevämmin.
  2. VIESTINTÄ. Hyviä ja toimivia malleja sekä digitaalisten ratkaisujen tuottamaa lisäarvoa tulee viestiä aktiivisesti organisaatioiden sisällä. Jokaisesta organisaatiosta löytyy innostuneita ja aktiivisia edelläkävijöitä, joita kannattaa motivoida ja kannustaa jakamaan hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä koko organisaation käyttöön.
  3. JATKUVAN OPPIMISEN KULTTUURI. Osaamisen kehittämisessä tulee turvata jatkuva oppimisen elinkaari irrallisten yksittäisten koulutusten sijaan. Esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa tulee suosia jatkuvaa oppimista ja oikea-aikaista ohjausta pitkien kurssien tai luentosalikoulutusten sijaan. Vertaismentorointi on myös edullinen ja tehokas tapa ylläpitää ja jakaa osaamista ammattilaisten välillä. Digitalisaatio tarjoaa meille jo paljon uudenlaisia mahdollisuuksia myös osaamisen kehittämiseen, osaammeko hyödyntää niitä?
  4. YHTEISTYÖ. Tulevaisuuden osaamistarpeet muuttuvat, erilaisia tietojärjestelmiä ja teknologioita kehitetään ja hyödynnetään jatkuvasti. Organisaatioiden olisi järkevää kehittää kumppanuuksia yritysten ja oppilaitosten kanssa, jotta pysyttäisiin ajan hermolla (puolin ja toisin).
  5. VAIKUTUKSET NÄKYVIIN. Koulutusten tavoitteena on yleisesti ottaen kehittää osaamista niin, että saadaan aikaiseksi vaikutuksia ihmisten toimintaan. Olisikin ensiarvoisen tärkeää miettiä millaisia vaikutuksia tavoittelemme ja millä keinoin voimme mitata ja aktiivisesti seurata tavoitteiden saavuttamista.

Mukaillen mm. Koramo ym (2018) Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa

 

HUOMIOI MYÖS NÄMÄ:

Sote-palvelut perustuvat hyvin usein fyysiseen kohtaamiseen, joten on hyvä ymmärtää, että kaikkea ei kannata siirtää verkkoon. Konkretian säilyttämiseksi myös osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä tarvitaan muutakin kuin etänä/diginä opiskelua. Ylipäätään on hyvä muistaa, että opetuksen ja koulutuksen digitalisaatioon pätevät samat luonnon lait kuin kaikkeen muuhunkin digikehittämiseen: EI DIGIÄ DIGIN VUOKSI, VAAN IHMISTEN TARVE EDELLÄ.

Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että digitaalisten välineiden käytön ja motivaation kasvun välillä on olemassa yhteys. Nurja puoli on se, että erilaisten digitaalisten välineiden käytön yleistymiseen liittyy myös huoli työn sirpaloitumisesta ja siitä, että ihmisten pitäisi olla tavoitettavissa jatkuvasti. Digitalisaation haltuunottaminen vaatiikin usein uudenlaisen organisaatiokulttuurin omaksumista ja yhteisten pelisääntöjen miettimistä ja niihin sitoutumista.

 

LOPUKSI 

Digitalisaation mahdollisuudet osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa ovat lähes loputtomat, joten tavoiteltavien hyötyjen saavuttamiseksi on suunniteltava huolellisesti ne keinot, joita aiotaan hyödyntää. Työntekijät kokevat usein tarvitsevansa lisää osaamista jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä ja huomioitavaa on, että henkilöstön riittävällä osaamisella on suora yhteys työntekijäkokemukseen.

Toisaalta myös henkilöstön osaamisen kehittäminen on nousemassa tärkeään asemaan organisaatioiden kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Hyvin suunniteltuna ja järkevästi hyödynnettynä digitalisaation avulla voidaankin tehostaa organisaatioiden toimintaa ja tuottavuutta huomattavasti. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua ja viimeistään nyt on oikea hetki lähteä miettimään sitä, mitä digitalisaatio teidän organisaationne osaamisen näkökulmasta tarkoittaa?

Lisää ajatuksia videolla:

 

 

 

Kiitos teille blogisarjaa seuranneille! Mitäs sitten seuraavaksi? Otan mielelläni vastaan kommentteja ja ehdotuksianne siitä, millaisista aiheista jatkossa toivoisitte sisältöjä ja toki myös ideoita toteutukseen (videoita, blogijulkaisuja, podcast-sarjaa tai kenties vaikkapa sarjakuvia)?

Digitalisaatio, yksilölliset opintopolut ja työn imu

Kirjoitus on osa videoblogisarjaa, lisätietoja täältä.

Olemme tilanteessa, missä tarvitsemme suuren määrän uusia sote-ammattilaisia vastaamaan eläköitymiseen ja kasvavaan palveluiden tarpeeseen, pian. Yksi keskeinen kysymys haasteeseen vastaamiseksi kuuluu: Miten saamme ihmiset kiinnostumaan ja hakeutumaan sote-alalle? Tämän kysymyksen äärellä on hyvä pysähtyä miettimään alan vetovoimaa ja sitä, miten vetovoimaisuutta voitaisiin lisätä. Myös dgitalisaatiota on hyvä miettiä paitsi palveluiden kehittämisen näkökulmasta, myös laajemmin osana sote-alan vetovoimaa, yksilöllisiä opintopolkuja ja työn imua.

Sinullakin tätä lukiessasi nousee ajatuksiisi jonkinlainen mielikuva sote-alasta. Millainen se on?

Miettiessäni sitä, miten voisimme muovata ihmisten mielikuvia ja vaikuttaa alan vetovoimaan, tulee mieleeni polku, joka lähtee liikkeelle koulutuksesta. Sote-alan ammattilaiset toimivat vaativissa tehtävissä, jotka edellyttävät laadukasta koulutusta.  Kuinkahan monella urapolkuaan miettivällä nuorella, tai aikuisellakaan on ymmärrystä siitä, kuinka monipuolisia tehtäviä ja mahdollisuuksia sote-alalle kouluttautuva voikaan valita? Uskon, että meillä on asian suhteen vielä paljon tehtävää, vaikka koulutusorganisaatiot ovatkin kiitettävästi jo työhön ryhtyneet.  Alan monipuolisista mahdollisuuksista kertominen on erittäin tärkeää kiinnostuksen herättämiseksi.

Opiskelijakokemus, työnhakijakokemus ja työntekijäkokemus. Avainsanoja, joihin kätkeytyy paljon viisautta. Työntekijätyytyväisyydestään tunnetut työpaikat saavat tekijöitä. Puskaradio on tässäkin tehokas viestinvälittäjä, mutta siitä huolimatta esimerkiksi rekrytointiprosesseissa vielä liian usein hakijan näkökulma unohtuu ja hakijakokemuksen merkitystä ei ole sisäistetty osaksi kokonaisuutta.

Entäs sitten työntekijäkokemus? Kun olemme saaneet ihmiset kiinnostumaan ja hakeutumaan sote-alalle ja sitä kautta mukaan työelämään, millä keinoin saamme heidät pysymään alalla? Tutkitusti ihan liian monet sote-ammattilaiset harkitsevat tai haaveilevat alan vaihdosta. Miksi?

Usein  ajatellaan, että saman rahan voisi saada helpommallakin. Mutta lisäksi kaihertavat heikot mahdollisuudet uralla etenemiseen alan sisällä. Oman osaamisensa kehittämiseen orientoituneet asiantuntijat kaipaavat mahdollisuuksia edetä uudenlaisiin tehtäviin ja saada niistä myös vastaavaa korvausta. Olisiko urapolkuja mahdollista kehittää niin, että ura-orientoituneiden asiantuntijoiden ei olisi välttämätöntä edetä oman alansa ulkopuolelle?

Asiakaspolkujen lisäksi organisaatioissa olisi hyvä miettiä myös työntekijöiden polkuja. Mistä ne lähtevät liikkeelle? Miten työelämässä kuljetaan? Millaisia mahdollisuuksia tarjoamme osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Miten kehittäisimme sote-ammattilaisten polkuja niin, että jatkossa yhä useampi työuraansa pohdiskeleva päättäisi hakeutua sosiaali- ja terveysalalle ja alalla työskentelevät kokisivat työn imua?

Digitalisaatio mahdollistaa meille uudenlaisia tapoja kehittää osaamistamme ja organisaatioiden toimintakulttuuria vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin.  Se tarjoaa mm. välineitä osaamisen kehittämiseen ajasta ja paikasta riippumatta, niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin näkökulmista. Meidän olisikin tarpeen miettiä yhdessä sitä, miten hyödyntäisimme näitä välineitä monipuolisemmin niin, että  saisimme kehitettyä työntekijöiden polkuja sujuvammiksi. Samalla vastaisimme nykyistä paremmin sekä työntekijöiden että työelämän tarpeisiin lisäten alan vetovoimaa ja työn imua.

 

Lisää ajatuksia videolla:

Osaaminen muuttuvassa maailmassa

Kirjoitus on osa videoblogisarjaa, lisätietoja täältä.

Tuntuuko välillä siltä, että maailma muuttuu niin ettei perässä pysy? Se mikä tänään on ”in”, on huomenna jo ihan ”out”. Toisinaan voi olla hyväkin pysähtyä hetkeksi pohtimaan sitä, mihin tässä kiireisessä maailmassa kannattaa rajallisia resursseja ja energiaansa kohdentaa.

Tässä videoblogisarjan viimeisessä teemassa pohditaan osaamista muuttuvassa maailmassa ja digitalisaation mahdollisuuksia sote-alan täydennyskoulutuksessa. Ei mikään ihan helppo aihe! Tähän teemaan voisi sisällyttää todella paljon asiaa ja näkökulmia. Toisaalta jokaisen organisaation ja yksilön tulee itse muodostaa näkemys aiheesta ja siitä, miten sitä on järkevää lähestyä.

Sote-palveluissa ammatillinen osaaminen on jatkuvassa muutoksessa. Ala on varmasti yksi nopeimmin kehittyvistä ja muun muassa teknologian nopea kehittyminen tuo haasteita osaamisen kehittämiselle. Miten vastata digitalisaation tuomiin muutoksiin? Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä parhaan hoidon ja palveluiden tarjoamiseksi asiakkaille. Mikäli halutaan kehittää parempia palveluita, digillä tai ilman, tulee organisaatiossa olla ymmärrys siitä, millaista osaamista digitalisaatio edellyttää.

Digitalisaatio mullistaa totuttuja toimintamalleja nopeassa tahdissa, vaikka toisaalta välillä voikin tuntua, että kehitystä ei kovin nopeasti tapahdu. Jos kuitenkin katsomme vaikkapa viisi tai kymmenen vuotta taaksepäin, niin huomaamme kuinka paljon maailma on muuttunut. Palvelut muuttuvat ja työn tekemisen luonne muuttuu. Tämä kaikki edellyttää meiltä uudenlaista ajattelua, jatkuvaa uudistumista  ja kokonaan uudenlaisia tehtävänkuvia, jotta voimme ymmärtää ja hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Ja toisaalta huomioida myös sen tuomat rajoitteet. Organisaatioissa tarvitaan yhteinen suunta ja visio siitä, miten digitalisaatiota edistetään omassa organisaatiossa ja ymmärrystä tavoitteiden saavuttamisen edellyttämästä osaamisesta ja yhteistyöstä.

Usein keskusteluissa nousee esille kansalaisten, eli sote-palveluiden käyttäjäasiakkaiden mahdollisuudet digipalveluiden hyödyntämiseen. Yhtälailla on tärkeää huomioida, että ilman digitaitoja syrjäytymisen riski on olemassa myös työelämässä. Sote-ammattilaisten valmiudet teknologian hyödyntämiseen vaihtelevat todella paljon. Tähän asiaan onkin tärkeää kiinnittää huomiota ja miettiä yhdessä ratkaisuja työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiseksi, jotta digitalisaatiolle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Lisää ajatuksia videolla (osa 7/9, lisää tietoja sarjasta)

Asiakaskokemus sen kertoo: ”Salivirrassa asiakkaan kohtaaminen on kohdillaan”

Asiakaskokemuksen mittaamiseen erikoistuneen Trustmaryn tekemän tutkimuksen loppuraportin lukeminen hymyilyttää: Salivirta sai Net Promoter Score (NPS*) -arvosanaksi huikeat 87! Arvosana jakautui seuraavasti: Suosittelijat 87 %, Passiiviset 13 % ja Arvostelijat 0 %. Poikkeuksellisen korkeat NPS-luku ja julkinen suositteluhalukkuus kertovat meille siitä, että olemme onnistuneet työssämme ilmeisen erinomaisesti.

Asiakkaidemme kommentteja lainaten: ”Salivirran hyvä ammattitaito ja konsulttien terävä ajattelu on heidän vahvuutensa”. ”Asiakkaan kohtaaminen on kohdillaan”, ”tosi hienosti tehdään alusta asti käsi kädessä” ja ”toiminta on kuuntelevaa ja lämminhenkistä vuorovaikutusta eikä heillä ole teknisrationaalinen bisnesmaailman malli, jota paukutetaan”.

Asiakkaidemme keskuudessa arvostetaan myös salivirtalaisten monipuolista asiantuntijuutta: ”Salivirran konsulteilla on niin monenlaisia taustoja, minkä ansiosta jokaiseen projektiin on mahdollista valita paras mahdollinen osaaja”, ”Jos joku ei osaa niin joku toinen osaa kyllä”.  Välillä se saattaa myös yllättää: Asiakas mainitsi kuulleensa seminaarissa esittelyn toisesta Salivirran hankkeesta ja pohtineensa tuolloin ”Vautsi, he ovat tuossakin mukana, tuollaistakin osaamista on Salivirralla.” Toki parannettavaakin löytyy ja lupaamme ottaa koppia ja reagoida myös tähän asiakkaan toiveeseen: ”Salivirta voisi laajemminkin esitellä, mitä kaikkea he tarjoavat ja heidän asiantuntijansa osaavat. Välillä pohdimme, löytyykö Salivirralta osaajia johonkin tiettyyn tarpeeseen, ja olisi hyvä tuntea osaamisprofiilit laajemmin.”

Asiakaskokemustutkimuksen perusteella asiakkaamme ovat siis paitsi tyytyväisiä laaja-alaiseen asiantuntijuuteemme sote-alalla, myös yhteistyön toimivuuteen ja kokevat vuorovaikutuksen kanssamme mutkattomaksi ja sujuvaksi. Haastatteluaineistossa vilahtelevat sanat:

Hyvän asiakaskokemuksen taustalla ovat paitsi asiakkaat, tietysti myös työntekijät. Mikä on Salivirran ”taika”, joka auttaa meitä tuottamaan asiakkaillemme heidän raportoimaansa lisäarvoa? Kysyimme tätä muutamalta salivirtalaiselta:

Emme tee asioita omassa kuplassamme. Kaikki salivirtalaiset ovat sisäistäneet, että lisäarvo syntyy yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Pystymme tarjoamaan paitsi asiantuntemusta, myös puolueettoman näkemyksen johon asiakkaamme voivat luottaa.” (Marja Harjumaa, johtava konsultti ja sotemuotoilija. Salivirrassa vuodesta 2020)

Tee työksesi sitä, mistä olet kiinnostunut ja tee sitä suurella sydämellä. Ole sitkeä mutta älä jääräpäinen. Tee mitä lupaat. Kun näin toimit, ei voi mennä pieleen!” (Jouko Kuisma, toimitusjohtaja ja osakas. Salivirrassa vuodesta 2014)

”Työnteossa kärsivällisyys tuottaa hedelmää, mutta kärsivällisyyskään ei auta, jos suunta on hukassa. Henkilökemioihin ja tunneasioihin on hyvä kiinnittää huomiota, vaikka IT-ratkaisuja oltaisiin kehittämässä!” (Timo Siira, johtava konsultti ja osakas. Salivirrassa vuodesta 2008)

Olemme hiljattain teettäneet myös ELO-työyhteisökyselyn, jonka kautta pääsemme kurkistamaan sisälle työyhteisöön ja työntekijäkokemuksen maailmaan. Nämä työkalut antavat meille onnistumisen kokemusten lisäksi myös ennen kaikkea tärkeitä näkökulmia siihen, miten vomme kehittää toimintaamme vieläkin paremmaksi. Vuosittain toteutettavien kartoitusten lisäksi pyrimme tietysti myös jatkuvaan vuorovaikutukseen, niin asiakkaidemme kanssa kuin työyhteisömme sisälläkin.

Erään asiakkaamme sanoin: Asiakkaan kuunteleminen ei voi ikinä olla liian hyvällä tasolla”.

 

 

Sote, äärimmäinen yhteentoimivuushaaste osa II

Edellisessä postauksessa (osa I) todettiin karkeasti se, että vahvasti säännellyssä ympäristössä (kuten sote) pragmaattinen lainsäätäjä on arvokkaampi kuin esimerkiksi tuhat integraatioalustaa. Eli yhteentoimivuuden kulmakivet ovat poliittinen tahto ja lainsäätäjän viisaus. Jos jompaa kumpaa puuttuu, niin tekniset välineet eivät ole tähänkään se klassinen hopealuoti. Tässä meillä kuitenkin Suomessa on kohtuullinen tilanne ja toivottavasti suunta vielä parempaan.

Palaamme edellisellä kerralla esiteltyyn viitekehykseen ja käsittelemme siitä kolme alinta tasoa. Lopuksi samaan viitekehykseen on havainnollistettu myös viime viikkoina julkisessa keskustelussa vilkkaasti esiintynyt termi integraatioalusta.

Organisaatioiden yhteentoimivuus

Organisaatioiden yhteentoimivuutta voidaan sote-kentässä tarkastella kolmenlaisena ilmiönä: organisaation sisäisenä, organisaatioiden välisenä ja so- ja te -toimialoja läpäisevinä. Silloin kun palveluketjut eivät ulotu organisaatioiden välille, haasteita on usein jo palveluntuottajan sisällä esimerkiksi erikoisalojen välillä tai sosiaalihuollon palvelutehtävien välillä. Kun ylitetään organisaatiorajoja ja organisaatioiden prosessit eivät toimi yhteisen päämäärän hyväksi, esimerkiksi maakunnan sote-palvelutuotannnon sisällä, ei palveluketjuista saada odotettua vaikuttavuutta. Viimeisimpänä erityisesti sote-integraatiosta ja monialaisesta palvelutarpeesta puhuttaessa palveluketjut muodostuvat sosiaalihuollon eri rekistereiden ja eritasoisten terveydenhuollon palveluntuottajien välille, joka tuo asiaan oman monimutkaisuuskertoimensa.

Silloin kun juridiset edellytykset ovat olemassa, jää erityisesti palveluiden järjestäjän koordinoinnin vastuulle tehdä palveluketjuista eheitä ja asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen huomioivia. Yhtenä haasteena on kuitenkin se, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimialojen välillä on merkittäviä toiminnallisia eroja, vaikka edes organisaatiorajoja ei ylitettäisi.

Semanttinen yhteentoimivuus

Semanttinen yhteentoimivuus on viimeinen pysähdys ennen paljon puhuttujen integraatioalustojen vahvinta kenttää. Eli tiedosta pitää olla yhteinen ymmärrys, jotta mitään yhteentoimivaa on mahdollista saada aikaan. Mitä yksityiskohtaisemmalle tasolle mennään, sitä enemmän poikkeamia sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on ja integraatio on pakkokin rakentaa jossakin määrin ilman yhteistä kieltä. Terveydenhuolto ja sosiaalihuolto kuitenkin puhuvat jo määritelmällisesti suurelta osin eri asioista toivottavasti kuitenkin yhteisen hyvinvoinnin edistämisen tavoitteen nimissä.

Terveydenhuollossa semanttisen yhteentoimivuuden rakentamiseen on hyvät mahdollisuudet, mutta toisaalta siihen sisältyy myös suuria haasteita. Syynä molempiin on oikeastaan sama: kansallisesti ja kansainvälisesti on tehty paljon mittavaa yhteentoimivuus- ja standardointityötä – mutta kaikissa tapauksissa, ironista kylläkin, yhteentoimivuutta ei ole muistettu huomioida. Ja substanssi on erityisen monimutkaista. Yksi varsin kiinnostava ja Suomessakin jatkossa todennäköisesti merkittävä tekijä on SNOMED-CT:n kansallinen käyttöönotto. SNOMED-CT standardoi käytetyn kliinisen termistön (ks. ansiokas kirjoitus aiheesta). Terveydenhuollossa kerättävä tieto on hyvin pitkälle kooditettua ja standardoitua ja Suomessa tässä ollaan kansallisesti poikkeuksellisen pitkällä. Kansallista yhteentoimivuustyötä on tehty pitkäjänteisesti erityisesti Kanta-palveluun liittyvien hankkeiden puitteissa, mutta toki muuallakin ja jo paljon ennen Kanta-palvelua (täältä aikajanaa aiheesta, ks. dia 2). Tästä kiitos Suomessa aktiivisesti jo vuosikymmeniä toimineelle HL7-yhdistykselle ja sen aktiivisille ”puuhanaisille ja -miehille”!

Sosiaalihuollossa maailma ei näyttäydy välttämättä yksityiskohdiltaan kaikissa tapauksissa aivan näin monimutkaisena, mutta toisaalta siellä on huomattavasti enemmän tarvetta kansalliselle määrittelytyölle. Kansainväliset mallit eivät sosiaalihuollossa ole läheskään yhtä universaaleja kuin terveydenhuollossa, eikä sopivia tarjokkaita juuri ole. Sosiaalihuollon ratkaisujen standardoinnissa on hyödynnetty vahvaa terveydenhuollon pohjaa sekä pyritty välttämään havaittuja sudenkuoppia. Semanttiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen yhteiskäyttöön ovat tästä johtuen kohtuullisen hyvät, vaikka myös harmittavia eroavaisuuksia jo käsitemaailmasta lähtien on.

Vaikka näissä kirjoituksissa on painottunut ylhäältä-alas ajattelu, niin ajallisesti semanttisen yhteentoimivuuden edistämistä voidaan ja pitääkin tehdä jo ennen ”ylempien tasojen” selkiytymistä.

Tekninen yhteentoimivuus

Tekniikan puolella semanttiseen yhteentoimivuuteen tähtäävät ratkaisut voivat näyttäytyä tuskallisena sillisalaattina. Erityisesti terveydenhuollon tieto on monimutkaista ja Suomessa standardiksi tiedonsiirrossa valittu HL7 CDA R2 (Clinical Document Architecture) on kaikessa geneerisyydessään todella ilmaisuvoimainen. Kääntöpuolena on tietysti monimutkaisuus, jota on pyritty rajaamaan esimerkiksi HL7 FHIR (Fast Healthcare Interoperability Resources) -kehityspanostuksilla. Sosiaalihuollossa on kansallisesti pyritty alun alkaen enemmän resurssipohjaiseen (~ REST API) tietojen mallintamiseen ja terveydenhuollossa ollaan tämän tien alussa kansallisista palveluista erityisesti Omatietovarannon suunnittelussa ja toteutuksessa. Teknisen yhteentoimivuuden perusratkaisut eivät sinällään eroa sotessa muusta maailmasta ja hyvä niin. Toki erityispiirteitä voi tuoda esimerkiksi lääkinnälliset laitteet, hyvinvointisovellukset ja niihin liittyvät mittalaitteet yms., jotka myös on tarpeen tuoda yhteentoimivuuden ja integraation piiriin.

Miksi kaikki yhteentoimivuuden tasot on otettava huomioon?

Mikael Erlandssonin kuva esittää hauskasti yhteentoimivuuden haastetta eHealth-alueella. Tekniset ratkaisut, tässä tapauksessa sillat, ovat sinällään hyvin rakennettuja ja jopa standardoitujen oloisia. Mutta yhteentoimivuuden perusta pitää rakentaa huomattavasti kaukonäköisemmin.

 

Yhteentoimivuus ja integraatioalustat

Parhaimmillaan integraatioalustat tarjoavat teknisen yhteentoimivuuden toteuttamisen viitekehyksen lisäksi välineitä semanttisen yhteentoimivuuden toteuttamiseen. Yksi keskeisin väline jälkimmäiseen on tietomalli. Terveydenhuollossa puhutaan kliinisestä tietomallista ja sosiaalihuollossa vastaava käsite lienee asiakastiedon tietomalli. Tietomalli tarjoaa edellytykset kahden eri kieltä puhuvan ratkaisun yhteensovittamiseen yhteisen ”pivot” -mallin kautta. Lisäksi tietomalli tarjoaa edellytykset tiedon älykkääseen esittämiseen ja esimerkiksi toimintalogiikan ja käyttöliittymien erottamisen aivan eri tavalla kuin vaikkapa XML-dokumentin esittäminen tyylisivun kautta sisältöä ”ymmärtämättä”. Jälkimmäistä paljolti vielä tänä päivänä tapahtuu esimerkiksi Kanta-tietojen hyödyntämisessä ja vasta rakenteilla olevien asiakastietojärjestelmien sukupolvi tuo siihen selkeän parannuksen.

”Integraatioalustan” rakentaminen on yksi UNA:n ja SoteDigi Oy:n päähaasteista. Mahdollisimman hyvän hyödyn saavuttamiseksi integraatioalustan käsitettä on syytä tarkastella hieman aivan perinteisimpiä määritelmiä laajemmin ja sisällyttää mukaan tietomalli johon tietoa aggregoimalla lisäarvopalveluiden tuottaminen mahdollistuu. Pelkällä asiakastiedon liikkuvuuden parantamisella tehdään samaa, jota varten meillä on jo olemassa Kanta-palvelu. Tähän suohon lausunnoissaan on Suomessa kuitenkin useampikin päättäjä/mielipidevaikuttaja uponnut. Siksi sekaannusten välttämiseksi olisikin tärkeää ja hedelmällisintä, että itse kukin keskittyisi pääosin oman asiantuntemuksensa ytimessä oleviin asioihin kommentoidessaan näitä valtakuntaa puhuttavia asioita. Esimerkiksi sote-yhteentoimivuuden poliittisen ja juridisen tason saavuttamisessa riittää haasteita aivan riittävästi ratkaistavaksi ko. alojen erityisosaajille.

Loppusummaus

Silloin kun tavoitteena on laajamittainen integraatio kuten so-te, niin on tarpeen ratkaista eri tasoiset yhteentoimivuuden haasteet koko edellä kuvatun viitekehyksen laajuudessa. Ja integraatioalustat (huom! väistämättä useat) ovat parhaimmillaan toimiva väline pieneen osaan näistä haasteista.