Avainsana: työntekijäkokemus

Salivirta vahvistaa rivejään ja skarppaa roolituksiaan – ensi vuodesta tehdään mahtava vuosi!

Salivirta on määrätietoisesti tahkonnut omaa leiviskäänsä pian 13 vuotta. Olemme toteuttaneet missiotamme “parannetaan maailmaa yhdessä” auttamalla hyvinvointialan asiakkaitamme onnistumaan. On ollut ilo havaita, että tekeminen kantaa tulosta: asiakastyytyväisyytemme on mitatusti huipputasoa. Aina on silti parannettavaa! Tänäkin vuonna olemme aktiivisesti kuunnelleet asiakkaitamme työmme laadun ja toimintatapojemme kehittämiseksi.

Kulunut vuosi on ollut erityinen monella tapaa. Korona on asettanut meidät kaikki uusien haasteiden eteen. Meille salivirtalaisille oli suunnaton helpotus se, että korona ei keskeyttänyt asiakastoimeksiantojamme. Etätyöhön olimme jo valmiiksi tottuneita, sopeutuminen on ollut siltä osin helppoa. Olen erittäin iloinen siitä, että tuoreen henkilöstötyytyväisyysmittauksen perusteella olemme poikkeusolojenkin aikana kyenneet nostamaan työyhteisömme henkilöstötyytyväisyyttä merkittävästi.  Myös taloudellisesti olemme tekemässä ihan hyvän vuoden. Liikevaihtomme tulee laskemaan lievästi, mutta erityisesti vuoden loppua kohden meno on parantunut merkittävästi ja koko vuoden tulos on maltillisesti voitollinen.

Nyt vuoteen 2021 valmistautumisen alla olen jakanut Salivirran johtamisvastuita. Salivirran uutena myynti- ja markkinointijohtajana sekä johtoryhmän jäsenenä on aloittanut Piritta Jalonen (TtM). Piritta on työskennellyt Salivirrassa vuodesta 2017 ja on laajasti tunnettu sotemuotoilun lanseeraajana. Piritta vastaa jatkossakin Salivirrassa sotemuotoilu-liiketoiminnasta ja toimii aktiivisesti projekteissamme.

Olemme päässeet hyvälle kasvu-uralle, siitä merkkinä kuluneella viikolla tehdyt kaksi uutta rekrytointia. Koska henkilöstöjohtamisen rooli korostuu entisestään vahvaa kasvua tehtäessä, olen nimittänyt varatoimitusjohtajaksi Salivirrassa kehitysjohtajana toimineen Jari Salomaan (HL). Jari vastaa jatkossa mm. yrityksemme henkilöjohtamisen ja laatukulttuurin kehittämisestä. Asiakastyössään Jari tarjoaa coaching-palveluita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntakonsernien ylimmälle johdolle.

Piritan ja Jarin lisäksi Salivirran johtoryhmässä jatkaa Janne Lepistö. Hänen vastuualuettaan on talous. Näin kyntemme teroitettuamme käärimme hihat ja odotamme vuotta 2021 innolla. Aiomme koronasta ja muista kahinoista huolimatta kasvaa ensi vuonna reilusti kaksinumeroisia lukuja. Tämä on tahdon asia! Liittykää mukaan kasvun ja onnistumisten uralle, te eteenpäinkatsovat asiakkaat ja kumppanit!

Etsimme joukkoomme sotemuotoilijaa

23.11.: Kiitämme kaikkia sotemuotoilijan tehtävään hakeneita! Olemme vastaanottaneet lukuisia erinomaisia hakemuksia, joita olemme käyneet yhdessä läpi ja edenneet nyt rekrytoinnissa seuraavaan vaiheeseen. Tällä erää emme siis voi enää ottaa vastaan uusia hakemuksia tähän tehtävään. Uskomme kuitenkin sotemuotoilun kysynnän jatkavan kasvuaan ja sen myötä tarvitsemme todennäköisesti jatkossakin uusia osaajia joukkoomme. Jos siis olet kiinnostunut sotemuotoilijan tehtävistä, kannattaa olla kuulolla!

Salivirta & Partners on työntekijöidensä omistama, hyvinvointitoimialan toiminnan ja teknologian kehittämisen asiantuntijayritys. Tarjoamme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan digitalisaatioon liittyviä asiantuntijapalveluita aina strategian tasolta arjen asiakastyöhön. Autamme asiakkaitamme luomaan yhteentoimivuutta ja uudistumisen edellytyksiä tuloksellisesti ja vaikuttavasti.

Etsimme joukkoomme sotemuotoilijaa!

Oletko se juuri sinä?

  • Sinulla on aiempaa kokemusta ja näyttöjä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämisestä palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen
  • Kykenet viemään läpi toimeksiantoja tuloksellisesti ja laadukkaasti tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa
  • Tekemistäsi ohjaa aito kiinnostus ja innostus ihmislähtöisten palveluiden kehittämiseen digitalisaatiota hyödyntäen
  • Sinulla on vähintään muutaman vuoden soveltuva työkokemus sote-palveluiden ja ICT:n parista, sekä tehtävässä onnistumista tukeva koulutus
  • Innostut haasteista ja olet valmis käärimään hihasi uusien tehtävien äärellä!

Meillä pääset hyödyntämään osaamistasi mielenkiintoisissa ja vaativissa asiakasprojekteissamme erityisesti julkisten sote-palveluiden parissa.  Tulet työskentelemään monipuolisissa tehtävissä, jotka edellyttävät sinulta aiempaa osaamista ja näyttöjä palvelumuotoilun ideologian ja menetelmien soveltamisesta käytäntöön.

Sinulle tuttuja tehtäviä ovat mm.

  • Asiakas/käyttäjätarpeiden määrittely
  • Erilaisten osallistavien työpajojen suunnittelu ja fasilitointi
  • Palveluiden ja toimintamallien konseptointi
  • Digitaalisten palveluiden suunnittelu ja määrittelyt

Edellytämme kaikilta työntekijöiltämme  hyviä vuorovaikutustaitoja, itseohjautuvuutta ja yhteistyöhenkisyyttä. Pystyt toimimaan sekä itsenäisesti että osana työryhmää ja osaat huomioida erilaiset mielipiteet ja näkemykset työssäsi. Sinulla on hyvä suomen kielen taito ja osaat tuottaa sujuvaa tekstiä. Visualisointimenetelmien osaaminen on plussaa!

Miksi kannattaa tulla meille?

Salivirta on huippupaikka tehdä työtä ja kehittyä asiantuntijana. Asiakastyytyväisyytemme on huipputasoa, NPS-tuloksemme on 87. Haluamme tehdä laatua ja erottua osaamisellamme. Meillä saat työskennellä itsenäisesti ja joustavasti sekä oppia alan parhailta asiantuntijoilta. Tarjoamme haasteita aidosti merkityksellisissä projekteissa, hyvät mahdollisuudet osaamisesi monipuoliseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen, kilpailukykyisen palkkauksen erinomaisine etuineen ja mukavan, huumorintajuisen työyhteisön, jonka toimivuutta parannamme yhdessä.

Salivirta & Partnersin noin 20 asiantuntijaa toimivat vaativissa asiakastoimeksiannoissa ympäri Suomea. Yrityksellämme on toimipisteet Espoossa, Kouvolassa, Riihimäellä, Jyväskylässä ja Oulussa. Tässä työtehtävässä ideaali asemapaikkasi on Oulu tai Jyväskylä, mutta myös muu maantieteellinen sijoittuminen on mahdollinen.

Toimimme asiantuntijarooleissa mm. terveydenhuollon kansallisten palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä, soteuudistusten valmistelussa, lähes kaikissa merkittävissä sairaalarakennushankkeissa sekä lukuisissa julkisten ja yksityisten sote-palveluntuottajien digimuutoshankkeissa.

Palkkaamme sotemuotoilijan kokoaikaiseen, pysyvään työsuhteeseen. Tehtävä täytetään välittömästi sopivan henkilön löydyttyä, joten lähetä hakemuksesi pian! Lisätietoja tehtävästä antaa johtava sotemuotoilija Piritta Jalonen p. 040 7244 983.

Lähetä hakemuksesi sähköpostitse kehitysjohtaja Jari Salomaalle: jari.salomaa@salivirta.fi

Etsimme joukkoomme kokenutta Sote-ICT-alan konsulttia

Salivirta & Partners on työntekijöidensä omistama, hyvinvointitoimialan toiminnan ja teknologian kehittämisen asiantuntijayritys. Tarjoamme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan digitalisaatioon liittyviä asiantuntijapalveluita aina strategian tasolta arjen asiakastyöhön. Autamme asiakkaitamme luomaan yhteentoimivuutta ja uudistumisen edellytyksiä tuloksellisesti ja vaikuttavasti.

Etsimme joukkoomme kokenutta Sote-ICT-alan johtavaa konsulttia

 

Oletko se juuri sinä?

Sinulla on nopeat hoksottimet, langat pysyvät käsissäsi ja toimit tehokkaasti hektisessäkin työympäristössä. Olet urallasi jo tehnyt vaativaa konsultointi- tai projektijohtotyötä ICT-kehittämisen ja julkisten hankintojen parissa. Kykenet viemään läpi toimeksiantoja tuloksellisesti ja laadukkaasti tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Sinulla on hyvät sosiaaliset taidot ja osaat huomioida erilaiset mielipiteet ja näkemykset työssäsi. Oletko valmis käärimään hihasi mielenkiintoisten tehtävien äärellä?

Meillä pääset hyödyntämään osaamistasi asiakkaidemme laajojen ja vaativien, julkisina hankintoina toteutettavien hankkeiden määrittelyihin  ja kilpailutuksiin liittyvissä tehtävissä. Tulet työskentelemään monipuolisissa uuden teknologian suunnittelu-, määrittely-, hankinta- ja käyttöönottoprojekteissa, joita toteutetaan mm. sairaalarakentamisen ja terveydenhuollon laajojen tietojärjestelmäuudistusten yhteydessä.

Loistaaksesi tässä tehtävässä sinulla on oltava aiempaa kokemusta julkisista hankinnoista ja jo useamman vuoden soveltuva työkokemus SOTE-ICT:n parista. Sinulla on osaamista ja kokemusta julkishallinnon hankintojen menetelmistä ja käytännöistä. Olet mahdollisesti perehtynyt myös arkkitehtuurimenetelmiin. Soteen liittyvä muu osaaminen, työkokemus tai koulutus on eduksesi. Tekninen ICT-ymmärrys on tässä tehtävässä merkittävä etu.

Miksi kannattaa tulla meille?

Salivirta on huippupaikka tehdä työtä ja kehittyä asiantuntijana. Asiakastyytyväisyytemme on huipputasoa, NPS-tuloksemme on 87. Haluamme tehdä laatua ja erottua osaamisellamme. Meillä saat työskennellä itsenäisesti ja joustavasti sekä oppia alan parhailta asiantuntijoilta. Tarjoamme haasteita aidosti merkityksellisissä projekteissa, hyvät mahdollisuudet osaamisesi monipuoliseen hyödyntämiseen ja kehittämiseen, kilpailukykyisen palkkauksen erinomaisine etuineen ja mukavan, huumorintajuisen työyhteisön, jonka toimivuutta parannamme yhdessä.

Salivirta & Partnersin noin 20 asiantuntijaa toimivat vaativissa asiakastoimeksiannoissa ympäri Suomea. Yrityksellämme on toimipisteet Espoossa, Kouvolassa, Riihimäellä, Jyväskylässä ja Oulussa. Olet luonnollisesti vapaa työskentelemään siellä missä olet. Toimimme asiantuntijarooleissa mm. terveydenhuollon kansallisten palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä, soteuudistusten valmistelussa, lähes kaikissa merkittävissä sairaalarakennushankkeissa sekä lukuisissa julkisten ja yksityisten sote-palveluntuottajien digimuutoshankkeissa.

Palkkaamme johtavan konsultin kokoaikaiseen, pysyvään työsuhteeseen. Tehtävä täytetään välittömästi sopivan henkilön löydyttyä, joten lähetä hakemuksesi pian! Lisätietoja tehtävästä antaa johtava konsultti, osakas Timo Siira, p. 040 355 8054, timo.siira@salivirta.fi.

Lähetä hakemuksesi sähköpostitse kehitysjohtaja Jari Salomaalle: jari.salomaa@salivirta.fi.

Vinkit digi-oppivan organisaation kehittämiseen

Kirjoitus on osa videoblogisarjaa, lisätietoja täältä.

Viimeistä viedään! Tämä teeman ”Digitalisaation mahdollisuudet sote-alan täydennyskoulutuksessa” kolmas ja samalla koko videoblogisarjan viimeinen jakso (9/9) tarjoaa teille muutaman vinkin siihen, mitä kannattaa huomioida digi-oppivan organisaation kehittämisessä ja erityisesti pohdittaessa digitalisaatiota sote-alan täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Tässä viisi keskeistä asiaa, joista on hyvä lähteä liikkeelle ja joiden äärelle olisi hyvä myös aika ajoin palata:

  1. OSAAMISTARPEET SELVILLE. Eroihin osaamisessa ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä kannattaa kiinnittää huomiota. Perustaitojen varmistamiseksi tulee määritellä digitaalisten valmiuksien riittävä osaaminen ja vaatimustaso (ns. vähimmäistaso), jotta perustaidot voidaan varmistaa suhteessa tavoitteisiin. Tämä auttaa myös suunnittelemaan koulutussisältöjä ja menetelmiä vastaamaan paremmin osaamistarpeisiin sekä kohdentamaan koulutusresursseja järkevämmin.
  2. VIESTINTÄ. Hyviä ja toimivia malleja sekä digitaalisten ratkaisujen tuottamaa lisäarvoa tulee viestiä aktiivisesti organisaatioiden sisällä. Jokaisesta organisaatiosta löytyy innostuneita ja aktiivisia edelläkävijöitä, joita kannattaa motivoida ja kannustaa jakamaan hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä koko organisaation käyttöön.
  3. JATKUVAN OPPIMISEN KULTTUURI. Osaamisen kehittämisessä tulee turvata jatkuva oppimisen elinkaari irrallisten yksittäisten koulutusten sijaan. Esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa tulee suosia jatkuvaa oppimista ja oikea-aikaista ohjausta pitkien kurssien tai luentosalikoulutusten sijaan. Vertaismentorointi on myös edullinen ja tehokas tapa ylläpitää ja jakaa osaamista ammattilaisten välillä. Digitalisaatio tarjoaa meille jo paljon uudenlaisia mahdollisuuksia myös osaamisen kehittämiseen, osaammeko hyödyntää niitä?
  4. YHTEISTYÖ. Tulevaisuuden osaamistarpeet muuttuvat, erilaisia tietojärjestelmiä ja teknologioita kehitetään ja hyödynnetään jatkuvasti. Organisaatioiden olisi järkevää kehittää kumppanuuksia yritysten ja oppilaitosten kanssa, jotta pysyttäisiin ajan hermolla (puolin ja toisin).
  5. VAIKUTUKSET NÄKYVIIN. Koulutusten tavoitteena on yleisesti ottaen kehittää osaamista niin, että saadaan aikaiseksi vaikutuksia ihmisten toimintaan. Olisikin ensiarvoisen tärkeää miettiä millaisia vaikutuksia tavoittelemme ja millä keinoin voimme mitata ja aktiivisesti seurata tavoitteiden saavuttamista.

Mukaillen mm. Koramo ym (2018) Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa

 

HUOMIOI MYÖS NÄMÄ:

Sote-palvelut perustuvat hyvin usein fyysiseen kohtaamiseen, joten on hyvä ymmärtää, että kaikkea ei kannata siirtää verkkoon. Konkretian säilyttämiseksi myös osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä tarvitaan muutakin kuin etänä/diginä opiskelua. Ylipäätään on hyvä muistaa, että opetuksen ja koulutuksen digitalisaatioon pätevät samat luonnon lait kuin kaikkeen muuhunkin digikehittämiseen: EI DIGIÄ DIGIN VUOKSI, VAAN IHMISTEN TARVE EDELLÄ.

Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että digitaalisten välineiden käytön ja motivaation kasvun välillä on olemassa yhteys. Nurja puoli on se, että erilaisten digitaalisten välineiden käytön yleistymiseen liittyy myös huoli työn sirpaloitumisesta ja siitä, että ihmisten pitäisi olla tavoitettavissa jatkuvasti. Digitalisaation haltuunottaminen vaatiikin usein uudenlaisen organisaatiokulttuurin omaksumista ja yhteisten pelisääntöjen miettimistä ja niihin sitoutumista.

 

LOPUKSI 

Digitalisaation mahdollisuudet osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa ovat lähes loputtomat, joten tavoiteltavien hyötyjen saavuttamiseksi on suunniteltava huolellisesti ne keinot, joita aiotaan hyödyntää. Työntekijät kokevat usein tarvitsevansa lisää osaamista jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä ja huomioitavaa on, että henkilöstön riittävällä osaamisella on suora yhteys työntekijäkokemukseen.

Toisaalta myös henkilöstön osaamisen kehittäminen on nousemassa tärkeään asemaan organisaatioiden kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Hyvin suunniteltuna ja järkevästi hyödynnettynä digitalisaation avulla voidaankin tehostaa organisaatioiden toimintaa ja tuottavuutta huomattavasti. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua ja viimeistään nyt on oikea hetki lähteä miettimään sitä, mitä digitalisaatio teidän organisaationne osaamisen näkökulmasta tarkoittaa?

Lisää ajatuksia videolla:

 

 

 

Kiitos teille blogisarjaa seuranneille! Mitäs sitten seuraavaksi? Otan mielelläni vastaan kommentteja ja ehdotuksianne siitä, millaisista aiheista jatkossa toivoisitte sisältöjä ja toki myös ideoita toteutukseen (videoita, blogijulkaisuja, podcast-sarjaa tai kenties vaikkapa sarjakuvia)?

Digitalisaatio, yksilölliset opintopolut ja työn imu

Kirjoitus on osa videoblogisarjaa, lisätietoja täältä.

Olemme tilanteessa, missä tarvitsemme suuren määrän uusia sote-ammattilaisia vastaamaan eläköitymiseen ja kasvavaan palveluiden tarpeeseen, pian. Yksi keskeinen kysymys haasteeseen vastaamiseksi kuuluu: Miten saamme ihmiset kiinnostumaan ja hakeutumaan sote-alalle? Tämän kysymyksen äärellä on hyvä pysähtyä miettimään alan vetovoimaa ja sitä, miten vetovoimaisuutta voitaisiin lisätä. Myös dgitalisaatiota on hyvä miettiä paitsi palveluiden kehittämisen näkökulmasta, myös laajemmin osana sote-alan vetovoimaa, yksilöllisiä opintopolkuja ja työn imua.

Sinullakin tätä lukiessasi nousee ajatuksiisi jonkinlainen mielikuva sote-alasta. Millainen se on?

Miettiessäni sitä, miten voisimme muovata ihmisten mielikuvia ja vaikuttaa alan vetovoimaan, tulee mieleeni polku, joka lähtee liikkeelle koulutuksesta. Sote-alan ammattilaiset toimivat vaativissa tehtävissä, jotka edellyttävät laadukasta koulutusta.  Kuinkahan monella urapolkuaan miettivällä nuorella, tai aikuisellakaan on ymmärrystä siitä, kuinka monipuolisia tehtäviä ja mahdollisuuksia sote-alalle kouluttautuva voikaan valita? Uskon, että meillä on asian suhteen vielä paljon tehtävää, vaikka koulutusorganisaatiot ovatkin kiitettävästi jo työhön ryhtyneet.  Alan monipuolisista mahdollisuuksista kertominen on erittäin tärkeää kiinnostuksen herättämiseksi.

Opiskelijakokemus, työnhakijakokemus ja työntekijäkokemus. Avainsanoja, joihin kätkeytyy paljon viisautta. Työntekijätyytyväisyydestään tunnetut työpaikat saavat tekijöitä. Puskaradio on tässäkin tehokas viestinvälittäjä, mutta siitä huolimatta esimerkiksi rekrytointiprosesseissa vielä liian usein hakijan näkökulma unohtuu ja hakijakokemuksen merkitystä ei ole sisäistetty osaksi kokonaisuutta.

Entäs sitten työntekijäkokemus? Kun olemme saaneet ihmiset kiinnostumaan ja hakeutumaan sote-alalle ja sitä kautta mukaan työelämään, millä keinoin saamme heidät pysymään alalla? Tutkitusti ihan liian monet sote-ammattilaiset harkitsevat tai haaveilevat alan vaihdosta. Miksi?

Usein  ajatellaan, että saman rahan voisi saada helpommallakin. Mutta lisäksi kaihertavat heikot mahdollisuudet uralla etenemiseen alan sisällä. Oman osaamisensa kehittämiseen orientoituneet asiantuntijat kaipaavat mahdollisuuksia edetä uudenlaisiin tehtäviin ja saada niistä myös vastaavaa korvausta. Olisiko urapolkuja mahdollista kehittää niin, että ura-orientoituneiden asiantuntijoiden ei olisi välttämätöntä edetä oman alansa ulkopuolelle?

Asiakaspolkujen lisäksi organisaatioissa olisi hyvä miettiä myös työntekijöiden polkuja. Mistä ne lähtevät liikkeelle? Miten työelämässä kuljetaan? Millaisia mahdollisuuksia tarjoamme osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Miten kehittäisimme sote-ammattilaisten polkuja niin, että jatkossa yhä useampi työuraansa pohdiskeleva päättäisi hakeutua sosiaali- ja terveysalalle ja alalla työskentelevät kokisivat työn imua?

Digitalisaatio mahdollistaa meille uudenlaisia tapoja kehittää osaamistamme ja organisaatioiden toimintakulttuuria vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin.  Se tarjoaa mm. välineitä osaamisen kehittämiseen ajasta ja paikasta riippumatta, niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin näkökulmista. Meidän olisikin tarpeen miettiä yhdessä sitä, miten hyödyntäisimme näitä välineitä monipuolisemmin niin, että  saisimme kehitettyä työntekijöiden polkuja sujuvammiksi. Samalla vastaisimme nykyistä paremmin sekä työntekijöiden että työelämän tarpeisiin lisäten alan vetovoimaa ja työn imua.

 

Lisää ajatuksia videolla:

Osaaminen muuttuvassa maailmassa

Kirjoitus on osa videoblogisarjaa, lisätietoja täältä.

Tuntuuko välillä siltä, että maailma muuttuu niin ettei perässä pysy? Se mikä tänään on ”in”, on huomenna jo ihan ”out”. Toisinaan voi olla hyväkin pysähtyä hetkeksi pohtimaan sitä, mihin tässä kiireisessä maailmassa kannattaa rajallisia resursseja ja energiaansa kohdentaa.

Tässä videoblogisarjan viimeisessä teemassa pohditaan osaamista muuttuvassa maailmassa ja digitalisaation mahdollisuuksia sote-alan täydennyskoulutuksessa. Ei mikään ihan helppo aihe! Tähän teemaan voisi sisällyttää todella paljon asiaa ja näkökulmia. Toisaalta jokaisen organisaation ja yksilön tulee itse muodostaa näkemys aiheesta ja siitä, miten sitä on järkevää lähestyä.

Sote-palveluissa ammatillinen osaaminen on jatkuvassa muutoksessa. Ala on varmasti yksi nopeimmin kehittyvistä ja muun muassa teknologian nopea kehittyminen tuo haasteita osaamisen kehittämiselle. Miten vastata digitalisaation tuomiin muutoksiin? Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä parhaan hoidon ja palveluiden tarjoamiseksi asiakkaille. Mikäli halutaan kehittää parempia palveluita, digillä tai ilman, tulee organisaatiossa olla ymmärrys siitä, millaista osaamista digitalisaatio edellyttää.

Digitalisaatio mullistaa totuttuja toimintamalleja nopeassa tahdissa, vaikka toisaalta välillä voikin tuntua, että kehitystä ei kovin nopeasti tapahdu. Jos kuitenkin katsomme vaikkapa viisi tai kymmenen vuotta taaksepäin, niin huomaamme kuinka paljon maailma on muuttunut. Palvelut muuttuvat ja työn tekemisen luonne muuttuu. Tämä kaikki edellyttää meiltä uudenlaista ajattelua, jatkuvaa uudistumista  ja kokonaan uudenlaisia tehtävänkuvia, jotta voimme ymmärtää ja hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet. Ja toisaalta huomioida myös sen tuomat rajoitteet. Organisaatioissa tarvitaan yhteinen suunta ja visio siitä, miten digitalisaatiota edistetään omassa organisaatiossa ja ymmärrystä tavoitteiden saavuttamisen edellyttämästä osaamisesta ja yhteistyöstä.

Usein keskusteluissa nousee esille kansalaisten, eli sote-palveluiden käyttäjäasiakkaiden mahdollisuudet digipalveluiden hyödyntämiseen. Yhtälailla on tärkeää huomioida, että ilman digitaitoja syrjäytymisen riski on olemassa myös työelämässä. Sote-ammattilaisten valmiudet teknologian hyödyntämiseen vaihtelevat todella paljon. Tähän asiaan onkin tärkeää kiinnittää huomiota ja miettiä yhdessä ratkaisuja työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiseksi, jotta digitalisaatiolle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Lisää ajatuksia videolla (osa 7/9, lisää tietoja sarjasta)

Asiakaskokemus sen kertoo: ”Salivirrassa asiakkaan kohtaaminen on kohdillaan”

Asiakaskokemuksen mittaamiseen erikoistuneen Trustmaryn tekemän tutkimuksen loppuraportin lukeminen hymyilyttää: Salivirta sai Net Promoter Score (NPS*) -arvosanaksi huikeat 87! Arvosana jakautui seuraavasti: Suosittelijat 87 %, Passiiviset 13 % ja Arvostelijat 0 %. Poikkeuksellisen korkeat NPS-luku ja julkinen suositteluhalukkuus kertovat meille siitä, että olemme onnistuneet työssämme ilmeisen erinomaisesti.

Asiakkaidemme kommentteja lainaten: ”Salivirran hyvä ammattitaito ja konsulttien terävä ajattelu on heidän vahvuutensa”. ”Asiakkaan kohtaaminen on kohdillaan”, ”tosi hienosti tehdään alusta asti käsi kädessä” ja ”toiminta on kuuntelevaa ja lämminhenkistä vuorovaikutusta eikä heillä ole teknisrationaalinen bisnesmaailman malli, jota paukutetaan”.

Asiakkaidemme keskuudessa arvostetaan myös salivirtalaisten monipuolista asiantuntijuutta: ”Salivirran konsulteilla on niin monenlaisia taustoja, minkä ansiosta jokaiseen projektiin on mahdollista valita paras mahdollinen osaaja”, ”Jos joku ei osaa niin joku toinen osaa kyllä”.  Välillä se saattaa myös yllättää: Asiakas mainitsi kuulleensa seminaarissa esittelyn toisesta Salivirran hankkeesta ja pohtineensa tuolloin ”Vautsi, he ovat tuossakin mukana, tuollaistakin osaamista on Salivirralla.” Toki parannettavaakin löytyy ja lupaamme ottaa koppia ja reagoida myös tähän asiakkaan toiveeseen: ”Salivirta voisi laajemminkin esitellä, mitä kaikkea he tarjoavat ja heidän asiantuntijansa osaavat. Välillä pohdimme, löytyykö Salivirralta osaajia johonkin tiettyyn tarpeeseen, ja olisi hyvä tuntea osaamisprofiilit laajemmin.”

Asiakaskokemustutkimuksen perusteella asiakkaamme ovat siis paitsi tyytyväisiä laaja-alaiseen asiantuntijuuteemme sote-alalla, myös yhteistyön toimivuuteen ja kokevat vuorovaikutuksen kanssamme mutkattomaksi ja sujuvaksi. Haastatteluaineistossa vilahtelevat sanat:

Hyvän asiakaskokemuksen taustalla ovat paitsi asiakkaat, tietysti myös työntekijät. Mikä on Salivirran ”taika”, joka auttaa meitä tuottamaan asiakkaillemme heidän raportoimaansa lisäarvoa? Kysyimme tätä muutamalta salivirtalaiselta:

Emme tee asioita omassa kuplassamme. Kaikki salivirtalaiset ovat sisäistäneet, että lisäarvo syntyy yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Pystymme tarjoamaan paitsi asiantuntemusta, myös puolueettoman näkemyksen johon asiakkaamme voivat luottaa.” (Marja Harjumaa, johtava konsultti ja sotemuotoilija. Salivirrassa vuodesta 2020)

Tee työksesi sitä, mistä olet kiinnostunut ja tee sitä suurella sydämellä. Ole sitkeä mutta älä jääräpäinen. Tee mitä lupaat. Kun näin toimit, ei voi mennä pieleen!” (Jouko Kuisma, toimitusjohtaja ja osakas. Salivirrassa vuodesta 2014)

”Työnteossa kärsivällisyys tuottaa hedelmää, mutta kärsivällisyyskään ei auta, jos suunta on hukassa. Henkilökemioihin ja tunneasioihin on hyvä kiinnittää huomiota, vaikka IT-ratkaisuja oltaisiin kehittämässä!” (Timo Siira, johtava konsultti ja osakas. Salivirrassa vuodesta 2008)

Olemme hiljattain teettäneet myös ELO-työyhteisökyselyn, jonka kautta pääsemme kurkistamaan sisälle työyhteisöön ja työntekijäkokemuksen maailmaan. Nämä työkalut antavat meille onnistumisen kokemusten lisäksi myös ennen kaikkea tärkeitä näkökulmia siihen, miten vomme kehittää toimintaamme vieläkin paremmaksi. Vuosittain toteutettavien kartoitusten lisäksi pyrimme tietysti myös jatkuvaan vuorovaikutukseen, niin asiakkaidemme kanssa kuin työyhteisömme sisälläkin.

Erään asiakkaamme sanoin: Asiakkaan kuunteleminen ei voi ikinä olla liian hyvällä tasolla”.

 

 

Työntekijäkokemus on asiakaskokemuksen paras kaveri

Kirjoitus on osa videoblogisarjaa, lisätietoja täältä.

Asiakaskokemuksesta on puhuttu paljon. Se on varmaankin kaikille jo käsitteenä tuttu ja vähintäänkin se on muistettu mainita organisaatioiden strategioissa. Talent Vectian tekemän selvityksen (Työntekijäkokemus 2020) mukaan asiakaskokemus on strateginen prioriteetti jo 75%:ssa organisaatioista. Sen sijaan työntekijäkokemus oli selvityksen mukaan strateginen prioriteetti vasta vain 44%:ssa organisaatioista. Tämä seikka on hyvin mielenkiintoinen, sillä käytännössä hyvää asiakaskokemusta ei synny ilman hyvää työntekijäkokemusta. Jotta voimme onnistua, on meidän siis nostettava asiakkaan kanssa keskiöön myös työntekijät.

Asiakaskokemuksen kehittämisen lähtökohtana on asiakkaan arvojen ja omien tarpeiden kunnioitus ja huomioiminen. Asiakkaat arvostavat sitä, että

  • He voivat osallistua omiin palveluihinsa liittyvään päätöksentekoon.
  • Kommunikaatio ja yhteistyö on selkeää matkan varrella.
  • Palveluita saa oikea-aikaisesti ja niitä koordinoidaan läpi palveluketjun.
  • Palveluiden tulee olla saatavilla ja saavutettavissa helposti. Niiden olisi hyvä olla lähellä ja yhteydenoton tulisi olla helppoa.
  • Palveluiden tulee vastata yksilöllisiin tarpeisiin.

 

 

Kaikista tärkein asiakaskokemukseen vaikuttava tekijä on vuorovaikutus.

Kaksi kolmasosaa asiakaskokemuksesta on vuorovaikutusta, joka perustuu ihmisten väliseen kohtaamiseen. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi työntekijäkokemuksella on suora yhteys asiakaskokemukseen.

Kohtaaminen vaatii aikaa. Ja ajankäytöllä on merkittävä merkitys työntekijäkokemukseen. Lähtökohtaisesti esimerkiksi sote-ammattilaiset ovat kouluttautuneet tekemään potilas- tai asiakastyötä. He kokevat, että asiakastyön tulisi olla merkittävä osa työnkuvaa. He eivät ole tulleet tekemään ”atk-hommia” vaan ensisijaisesti hoitamaan potilaita tai palvelemaan asiakkaita. Muun muassa Sauli Karvosen (SKA Research Oy) tekemän selvityksen mukaan nykytilassa kirjaamiskäytännöt ja tietojärjestelmät vievät kuitenkin työntekijöiden aikaa liiaksi pois asiakastyöstä. Tämä on tärkeä havainto, sillä välittömään asiakastyöhön käytetyn ajan lisäämisen on todettu lisäävän positiivista työntekijäkokemusta.

Nämä seikat on tärkeää huomioida myös digipalveluiden kehittämisessä. Ensisijaisesti tulee tavoitella toiminnan kehittämistä. Käytäntöjä ja toimintaprosesseja tulee kehittää innovatiivisesti teknologiaa hyödyntäen, mutta ei teknologialähtöisesti. Näin kehitämme toimintalähtöistä teknologiaa, joka tuottaa lisäarvoa niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmista.

 

Lisää ajatuksia videolla (osa 5/9, lisätietoja sarjasta)

 

EI DIGIÄ DIGIN VUOKSI – Digitalisaation vaikutukset terveydenhuollon toimintaprosesseihin

Sote-palveluiden digitalisaatio puhututtaa ja sen varaan lasketaan paljon. Syystäkin, sillä nykymenolla olemme pian pahassa pulassa ilman terveydenhuollon toimintaa keventäviä ratkaisuja. Suomi vanhenee, ja se tarkoittaa paitsi enemmän asiakkaita terveydenhuollolle, myös sitä, että terveydenhuollon ammattilaisista suuri osa on eläköitymässä lähivuosina.

Tilastot näyttävät hurjia lukuja joihin reagoiminen on välttämätöntä. Työskennellessäni sairaanhoitajana usein vitsailimme kollegoideni kanssa siitä, kuinka sitten vanhoina kulkisimme rollaattoreiden kanssa pitkin käytäviä hoitamassa potilaita, koska ”tokkopa enää silloin kukaan pääsee eläkkeelle”.

Totta toinen puoli. Lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tulemme tarvitsemaan 109 000 uutta sote-ammattilaista lisää tulevan kymmenen vuoden aikana.

 

Toiminnan tehostaminen ja palvelurakenteen sekä toimintamallien muutokset ovat siis välttämättömiä sote-palveluiden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Digitalisaatio oikein ymmärrettynä mahdollistaa toiminnan tehostamisen laadusta tinkimättä. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää kuitenkin ymmärrystä siitä, että toimintaa ja teknologiaa ei voida kehittää vanhaan malliin toisistaan irrallaan. Ei riitä, että käyttäjiltä kysytään ja käyttöönottoihin panostetaan. Tarvitaan jatkuvaa saumatonta yhteistyötä ja iteratiivista kehittämistä. Tekoja, ei pelkästään puheita käyttäjähtöisestä kehittämisestä.

Teknologia on mahdollistaja, lisäarvo syntyy toiminnan muutoksesta

Liian usein digitalisaatiosta puhuttaessa keskitytään teknologiaratkaisuihin. Viime keväänä pyysin hoitoalan ylempää amk-tutkintoa suorittavia opiskelijoita kirjoittamaan (mistään lunttaamatta) paperille vastauksen kysymykseen: ” Mitä digitalisaatio on?”. Vastaukset eivät yllättäneet. Niissä korostuivat erilaiset sähköiset sovellukset ja välineet, kuten ”älypuhelin”, ”tietokone”, ”lääkeannostelurobotti”, ”ajanvaraus”, ”autojen tekniikka”, ”robotiikka”, ”itsepalvelukassa”, ”älykello” ja niin edelleen.

Usein lähdetäänkin jo lähtökohtaisesti kehittämään esimerkiksi ”mobiili-äppia” pysähtymättä riittävästi miettimään: Mihin tarpeeseen olemme vastaamassa? Mitä lisäarvoa haluamme tuottaa ja kenelle? Vasta näiden kysymysten jälkeen tulisi olla vuorossa pohdinta siitä, millä keinoin tai välinein esille nousseisiin tarpeisiin parhaiten vastataan.

 

Digitalisaatio on ennen kaikkea toiminnan kehittämistä teknologiaa hyödyntäen. Teknologia ei siis ole itseisarvo, vaan väline, joka mahdollistaa toiminnan muutoksen. Ilman toiminnan muutosta emme saa aikaiseksi toivottuja tuloksia, vaan hyvin helposti käy päinvastoin.

Vanhojen toimintamallien päälle liimatut teknologiaratkaisut ainoastaan lisäävät tuskaa ja turhautumista. Ne tuovat mukanaan lisää työvaiheita joiden myötä toiveet digitalisaation mahdollistamista sujuvista työnkuluista vaihtuvat epätoivoiseen huokailuun klikkiviidakossa.

Teknologialähtöisestä ihmislähtöiseksi

Sauli Karvosen (SKA-Research 2016) tekemän selvityksen mukaan vuodeosaston sairaanhoitajan työstä kuluu lähes puolet kansliassa. Tästä ajasta noin 70% menee PC:llä tietoa etsien, kirjaten ja järjestelmien välillä seikkaillen. Tältä osin digitalisaation vaikutukset eivät siis ole kallellaan kovin positiiviseen suuntaan. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että arvioiden mukaan järjestelmiä kehittämällä puolet tuosta ajasta voidaan säästää.

Ottaen huomioon, että hoitoalalle kouluttautuneet henkilöt haluaisivat käyttää työaikansa ensisijaisesti välittömään hoitotyöhön, ymmärrämme varmasti millaisia vaikutuksia toimimattomalla teknologialla on resurssien lisäksi työntekijäkokemukseen ja sitä kautta myös asiakaskokemukseen. Yhtenä tavoitteena terveydenhuollon digitalisaatiossa onkin saada aikaan muutos, jonka myötä terveydenhuollon ammattilaiset voivat tietojärjestelmien sijaan keskittyä siihen mihin ovat kouluttautuneet.

Tämä edellyttää syvällistä ymmärrystä sekä käyttäjien, että asiakkaiden tarpeista palvelupolun eri vaiheissa. Ainoastaan tarpeita ymmärtämällä voidaan kehittää aidosti toimintaa tukevia ratkaisuja, jotka mahdollistavat toiminnan muutoksen ja tuottavat lisäarvoa käyttäjilleen.

 

Sitä saat mitä mittaat

Tietoa digitalisaation vaikutuksista on yleisesti ottaen vielä melkoisen vaikeaa löytää. Johtuen siitä yksinkertaisesta syystä, että tietoa ei juurikaan ole. Tiedon puuttumisen lisäksi puuttuvat liian usein myös projekteilta ja kehittämishankkeilta selkeät tavoitteet. Tämä selittää osaltaan myös sitä, että suuri osa uusien teknologiaratkaisuiden käyttöönotoista epäonnistuu.

 

Yleisenä oletuksena on, että digitalisaatio sujuvoittaa asiakkaiden palvelupolkuja, tukee ammattilaisten työnkulkuja ja lisää toiminnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Jokaisen projektin osalta olisikin hyvä peilata odotettuja vaikutuksia näiden näkökulmien kautta ja miettiä millä keinoin saamme toivottuja vaikutuksia aikaiseksi.

Selkeät, mitattavissa olevat, realistiset tavoitteet sekä suunnitelma siitä, millä mittareilla tavoitteiden toteutumista aiotaan seurata, ovat edellytys vaikutusten esiin tuomiseksi. Näiden asioiden miettiminen jo heti alkuvaiheessa auttaa kohdentamaan kehittämistä vastaamaan oikeisiin tarpeisiin ja säästää monilta murheilta matkan varrella.

 

Jotta siis tavoitteet ja tekeminen kohtaisivat paremmin ja tulisimme kehittäneeksi niitä oikeasti toimintaa tukevia ratkaisuja, kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään seuraavia asioita:

  • Palveluiden kehittämisessä asiakkaan nostaminen keskiöön on jo tuttua (ainakin kehittämissuunnitelmissa). Asiakkaan lisäksi keskiöön on kuitenkin nostettava myös työntekijät.
  • Ihan jokaisen projektin alkuun kannattaa käyttää riittävästi aikaa siihen, että kaikille on varmasti selvää: mihin tarpeeseen tai ongelmaan olemme vastaamassa? Mitä lisäarvoa haluamme tuottaa ja kenelle? Tähän kannattaa myös aika ajoin palata.
  • Jotta voisimme paremmin tietää miten onnistumme, tulee jo alkuvaiheessa miettiä tavoitteiden lisäksi mittarit, joiden kautta voimme arvioida tavoitteiden toteutumista. Jos ei ole riittävää ymmärrystä nykytilasta, on hankalaa hahmottaa tavoitetilaa ja jälkikäteen vaikutusten todentaminen on vaikeaa ellei mahdotonta.
  • Pelkkä asiakkaalta / käyttäjältä kysyminen ei riitä. Tarvitaan jatkuvaa monialaista yhteistyötä ja iteratiivista yhteiskehittämistä. Käyttäjät eivät tiedä mitä tarvitsevat jos heillä ei ole käsitystä siitä mitä on mahdollista saada. Paras lopputulos syntyy siis ainoastaan yhdessä tekemällä.
  • On uskallettava luopua vanhoista toimintamalleista, eikä uutta pidä ottaa vanhan lisäksi. Täytyy olla rohkeutta uudistaa ja uudistua. Asenne alussa ratkaisee usein lopputuloksen.