05/04/2018
THL:n johdolla on viimeisen kolmen vuoden aikana edistetty ansiokkaasti selvitystyötä SNOMED CT:n kansallisen hyödyntämisen mahdollistamiseksi organisaatioille ja järjestelmätoimittajille. Lisätietoa työstä löytyy koostetusti täältä. Itse uskon vahvasti, että tämä juna etenee vaiheittain, joten keskityn referoimaan tiiviisti, mistä on kyse ja miten vaikuttaisi kentän toimijoihin.
SNOMED CT on tarkoitettu sisällöllisen yhteentoimivuuden varmistamiseen yhteisillä käsitteillä ja termeillä, joita käytetään kirjaamiseen ja tiedonvaihtoon järjestelmien välisessä integraatiossa. Yksittäisen potilaan tietoja käsitellään niin yksityiskohtaisesti, kuin tietoa tarvitaan hoidon dokumentoinnissa. Käsitteistö kattaa terveydenhuollon hyvin kattavasti ja hoivan sekä sosiaalihuollon kenttää laajenevassa määrin. SNOMED CT nimikkeistö on laajimmalle levinnyt aihealueen nimikkeistö/käsitteistö maailmalla, itse pidän sitä valtavirran ratkaisuna.
Potilaskertomustiedon käytännön sovelluksissa hyödynnetään ennalta määriteltyjä
(precoordinated) käsitteitä – esimerkkinä tässä märkäinen välikorvan tulehdus. Ennalta määriteltyihin käsitteisiin käyttöliittymässä voidaan liittää (ns. postcoordination) peruskäsitteitä – esimerkiksi vasen tai oikea puoli. Täten kaikkia mahdollisia yhdistelmiä ei tarvitse listata ennalta. Käsitteet näyttävät luokituksilta tai jonkin tietokentän arvojoukoilta. Taustarekisterissä on tietona SNOMED -kielinen kuvaus (expression), jossa tilanteesta riippuen järjestelmä liittää kirjattuun käsitteeseen erilaista lisä- tai metatietoa – esimerkiksi tulehdus on bakteerin aiheuttama, kuuluu korvan sairauksiin ja kuuluu tulehduksiin. Näin ollen SNOMED CT rakenne mahdollistaa mm. hierarkian avulla kirjatun tiedon karkeistamisen ja monipuoliset analyysit.
Potilastietojärjestelmissä taustalla implementoinneissa olisi tyypillisesti master-tietokanta, jossa on järjestelmän omat sisäiset tietoalkioiden kuvaukset. Tietoalkioissa on mappaukset referenssiterminologioihin (kuten SNOMED CT), joita hyödynnettäisiin sisältöä kuvaamaan tietojen tuonnissa ja viennissä muihin järjestelmiin tai palveluihin mappaamalla edelleen referenssiterminologia käytettyihin tiedon siirtomuotoihin/rajapintamäärittelyihin (HL7 CDA, FHIR jne). Mappauksiin on saatavilla myös kaupallisia tuotteita.
Hyödyntämiskohteet
Potentiaalisia ensimmäisen aallon hyödyntämiskohteita THL selvitystyössä on tunnistettu kourallinen. Laajempaa mielenkiintoa tulee varmasti herättämään potilaan ongelmalistauksen määrittely, mikä yhteennivoo potilaan näkökulmaa, syitä palvelujen käytölle, resurssien käytön kohdentumista, eri ammattiryhmien työtä tietyn ongelman ympärillä sekä annetun hoidon linkittämistä tunnistettuihin potilaan ongelmiin. Hyödyntämiskohteita olisi monia, sähköisen asioinnin palvelut keskeisimpinä. Kv-speksejä lukiessani tätä osa-aluetta olen pitkään ihmetellyt, miksi se ei ole saanut nostetta alleen Suomessa, sillä yleismaailmallisesti potilaan yhteenvetotiedot lähtevät liikkeelle potilaan ongelmista ja perhehistoriasta – kumpaakaan näistä ei ole tähän mennessä meillä rakenteistettu.
Toinen esimerkki potentiaalisesta hyödyntämiskohteesta on biopankki- ja genomitietojen palveluiden tuottaminen, missä alan kliinisen hyödyntämisen käsitteistö on kehittymässä ja vertailuaineistojen hankkiminen sekä tutkimustoiminta ovat hyvin kansainvälistä toimintaa. Tällaisella osa-alueella vastavirtaan uimalla heikentäisi toimijoiden menestymisedellytyksiä kohtuuttomasti. Kolmantena tyyppiesimerkkinä on patologian osa-alue, missä patologit ovat pitkään keskustelleet kirjaamisen yhtenäistämis- ja uudistamistarpeista – omana tulkintanani nykyiset ko. sektorin tietoarkkitehtuurin rakennuspalikat eivät mahdollista kumpaakaan mainituista.
Miksi tämä kaikki on tärkeätä?
Nykytiedonvaihtojen tausta on kahden osapuolen välisissä point-to-point tiedonvaihdoissa ja Suomessa Suomen kentälle kehitetyissä tietojärjestelmissä. Tässä maailma muuttuu kovaa vauhtia. Kliinistä dataa jatkojalostetaan paikallisesti moninaisiin tarpeisiin järjestelmien välillä ja toisessa ääripäässä koostetaan maiden välistä vertailutietoa toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Toimittajat ovat myös tuotteineen suoraan kansainvälisen kilpailun piirissä. Tiedon toisiokäyttö on mielestäni toinen merkittävä muutosajuri tietoarkkitehtuurin perustan kehittämiseen. Tavoite kertakirjaamiseen on aidosti lähellä, missä yhdestä ammattilaisen kirjauksesta johdetaan hoidon, tiedolla johtamisen ja raportoinnin tietotarpeet.
Käyttöönottojen ja hyödyntämisen strategiaksi THL on selvitystyössään valinnut vaiheittaisen ja rajattujen kohteiden mukaisen etenemisen. Muutos tulee siis tapahtumaan pidemmällä aikavälillä, mutta jo tänään mitä tahansa uutta kehitettäessä tai hankittaessa suosittelen tsekkaamaan, miten SNOMED CT:ssä on aihealueen problematiikkaa lähestytty. Kansainvälisen valtavirran tietosetin lokalisointi Suomeen on käytännössä pidemmällä aikavälillä aina parempi vaihtoehto kuin tyhjältä pöydältä omasta näkökulmasta kehittäminen.
