Odotettavissa: niukkuutta ja runsaudenpulaa

Blogiteksti on julkaistu alunperin Profession blogissa osana Tulevaisuuden sairaala -tapahtumaa.

Aivan liian pitkään kypsytelty sote-uudistus on vihdoin totta. Vaikean raskausajan ja kivuliaan synnytyksen tuloksena ei parkaissut ihan kympin vauva. Nyt keskoskaappiin siirrettynä se kuitenkin kasvaa ja kehittyy. Synnytyslaitokselta sote kotiutuu tällä tietoa 1.1.2023, jolloin uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.

Raskausaikana maakunta-nimellä puhuteltu sote-lapsi on jo kastettu: hänestä tuli hyvinvointialue. Nimijuhlia ja muita uudistuksen käänteitä on jo niin paljon, että harva on pysynyt kaikissa mukana. Loppujen lopuksi kaikella viime vuosien säädöllä on ollut sote-alueen – eikun siis hyvinvointialueen – perusluonteeseen aika vähän vaikutusta.

Uudet hyvinvointialueet, kaikki 21 kappaletta (plus Helsinki) ovat jo käynnistäneet toimintansa ”väliaikaisina valmistelutoimieliminä”. Niillä on jo Y-tunnukset kaupparekisterissä ja ne ovat lainanneet henkilöstöä valmistelutehtäviin alueeltaan, erityisesti sairaanhoitopiireiltä. Edessä on aivan massiivinen valmistelutyö, joka tähtää siihen, että 1.1.2023 Suomessa tuotetaan julkiset sote-palvelut uudella mallilla.

Kaikilla mittareilla massiivinen uudistus

Jatkossa hyvinvointialueet vastaavat koko julkisen terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja pelastuslaitoksen palveluista alueellaan. Kyseessä on julkisen hallinnon kautta aikain suurin uudelleenjärjestely. Kuvaa mittaluokasta antavat raa’at numerot: Sote- ja pelastustoimen tehtävät siirtyvät yli 170 nykymuotoiselta järjestäjältä 22:lle. Vanhoina työntekijöinä uusien hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy noin 173 000 työntekijää. Siirtyvä toiminta käyttää nykyisellään yli 10 miljoonan neliömetrin kiinteistömassaa.

Isoja lukuja – mutta isot ovat kustannuksetkin: kunnilta (ainakin alkuvaiheessa, ennen mahdollista hyvinvointialueiden verotusoikeutta) valtiolle siirtyvät sote-kulut ovat yli 20 miljardia euroa vuodessa. Vastuunvaihto alentaa meidän kaikkien kunnallisveroa peräti 13 %-yksikköä. Ei kuitenkaan liene yllätys, että vastaava korotus on luvassa valtion tuloveroon. Säästöä ei ainakaan alkuun synny.

Tiukkaa tekee ajasta ja tekijöistä – rahaa riittää näin alkuun

Kirjoittaja työskentelee hyvinvointialan kehittämispalveluita tuottavassa konsulttiyrityksessä. Voin todeta, että tekemisestä ei juuri nyt ole pulaa. Julkisen hallinnon kaikkien aikojen massiivisin valmistelu- ja toimeenpanoprojekti on käynnistynyt.

Valmisteluorganisaatiot laativat kuumeisesti suunnitelmiaan siitä, miten niukkuutta priorisoidaan: pulaa on sekä osaavista tekijöistä että kalenteriajasta – 2023 tulee niin kovin pian. Erityistä niukkuutta ei kuitenkaan ole rahasta eikä tekemisen määrästä: valtio rahoittaa sote-toimeenpanoa varsin avokätisesti.

Ei kuitenkaan pidä erehtyä kuvittelemaan, että rahoituksen runsaus on pysyvä ilmiö. Sote-uudistukselta tavoiteltiin – jos ei nyt suoraa rahallista säästöä nykymenoon – niin ainakin kustannuskehityksen leikkaamista: vanheneva väestö ja kehittyvät hoitomuodot johtavat sote-palvelujen kysynnän kasvuun ja hoidon kallistumiseen. Tähän ei kansantaloudellamme ole määrättömästi varaa. Hyvinvointialueiden on löydettävä keinoja toimintansa tehostamiseen. Samalla on selvää, että 1.1.2023 ei sote-maailma tule valmiiksi: hyvinvointialueet aloittavat toimintansa puolivalmiina.

Käsillä on hapantuvan teknologian ja tietojärjestelmien runsaudensarvi

Kun 170 organisaatiota yhdistyy 22:ksi, on lyhyellä matematiikalla tuloksena vähintään 7 kertaa enemmän tietojärjestelmiä ja muita organisaatiokohtaisia ratkaisuja kuin ihan välttämätöntä olisi. Tosiasiassa tilanne on paljon kauhistuttavampi: useimmilla nykyisillä sote-tuottajilla on repuissaan massiivinen määrä päällekkäisiä tietojärjestelmiä ja muita tietoteknisiä palveluita. Näistä iso osa on teknisesti hapantuneita, sopimuksellisesti vanhentuneita ja luvalla sanoen huonosti pidettyjä.

STM:n arvio mukaan julkiselle sektorille sote-tietojärjestelmistä aiheutuvat kulut ovat noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Järjestelmiin liittyvän ”korjausvelan” kuittaamisen on arvioitu maksavan tämän päälle 2–3 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

On aika kääriä hihat

Nyt vaaditaan tarkkasilmäisyyttä, tavoitteellisuutta ja määrätietoisuutta. Sanalla sanoen: näkemyksellistä johtajuutta. Hyvinvointialueiden valmistelussa on keskityttävä ydintehtäviin: sellaisiin, joiden valmiiksi saattaminen on aivan välttämätöntä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämiseksi. On kuitenkin aiheellista tarkkaan arvioida, mistä saadaan paras vaikuttavuus ja missä on suurin säästöpotentiaali.

Näen, että edessä on vääjäämättä 90-luvun lamavuodet mieleen tuova ”konkurssipesien realisointiaalto”. Sillä pienellä eroavaisuudella, että hyvinvointialueiden konkursseja tuskin näemme niin pitkään, kun valtio maksaa niiden viulut.

Näissä ”konkurssipesissä” – jos silti nimitys sallitaan – eli 170:llä sote-toimintansa pakettiin pistävällä nykyisellä järjestäjällä – on valtavasti realisoitavaa: tietojärjestelmiä, tietoteknisiä palvelusopimuksia… puhumattakaan kiinteistöistä, lääkintälaitteista ja ehkä työvoimastakin. Hyvinvointialuevalmistelijat ovat tässä paljon vartijoina: jos hyvinvointialueelle siirretään silmät ummistaen koko ”pesä”, siis se, mitä nykyisiltä tuottajilta tyrkytetään, ei lopputulos ole kaunis, toimiva, eikä taloudellinen.

Olen itse viime vuodet tukenut julkishallintoa uusien tietotekniikkaratkaisujen hankinnassa. Nyt uskon, että suunta kääntyy: jatkossa vähemmän on enemmän. Luovutaan monesta, puretaan päällekäiset. Myös nämä ”konsolidoinneiksi” kutsutut projektit etenevät pääsääntöisesti julkisina hankintoina. Niissä on paljon pelissä: sen lisäksi että julkishallinto voi saavuttaa niiden kautta isoja säästöjä, avaavat konsolidoinnit uusia liiketoimintamahdollisuuksia heille, jotka pystyvät lupaamaan vähemmällä enemmän.

Lisätietoja
Jouko Kuisma

Jouko Kuisma

Toimitusjohtaja
+358 50 468 8881
jouko.kuisma@salivirta.fi

Töihin meille |

NHG Salivirta kasvaa ja kehittyy. Haemme jatkuvasti riveihimme uusia, osaavia tekijöitä. Olemme siirtäneet työpaikkailmoituksemme NHG-konsernin sivuille, löydät ne osoitteesta https://nhg.fi/toihin-meille/

Uutisia |

NHG ostaa Salivirta & Partnersin

Kasvuyhtiö Nordic Healthcare Group (NHG) laajentaa toimintaansa ostamalla arvostetun sosiaali- ja terveysalan digitalisoinnin asiantuntijayrityksen Salivirta & Partnersin (Salivirta Oy). Salivirran asiantuntemus ja kokemus sosiaali- ja terveyspalvelujen muotoilusta ja digitalisoinnista vahvistavat NHG:n tarjontaa, mikä mahdollistaa entistä kattavammat palvelut ja ratkaisut NHG:n asiakkaille Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kaupan myötä NHG:n henkilöstön määrä nousee noin kahteensataan. ”Sosiaali- ja… Read more »

Sotemuotoilu | Teknologia ja toimitilat | Työmme |

OYS 2030 – Uuden toiminnan teknologia (UUTE)

Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) tavoite on vähintäänkin kunnianhimoinen: rakentaa maailman älykkäin sairaala vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tarkoituksenmukaisen uuden teknologian hankintaa ja käyttöönottoa. Tavoitetta on lähestytty UUTE, eli Uuden toiminnan teknologia -kehittämisohjelmalla, joka koordinoi uuden sairaalan tietojärjestelmiin liittyvää kehittämistyötä sekä vastaa hankkeen teknologiasuunnittelusta ja -hankinnoista.   Yhteistyön lähtökohdat  Yhteistyö OYSin kanssa polkaistiin käyntiin vuodenvaihteessa 2017, jolloin Salivirta… Read more »

Arkkitehtuuri | Työmme |

Yhteentoimivuutta rakentamassa – ensihoidon tiedonhallinta

Vuonna 2013 käynnistettiin uuden kansallisen sähköisen ensihoitokertomuksen määrittely Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) projektina. Salivirta & Partners on ollut mukana määrittelytyössä ja ensihoidon kansallisen tiedonhallinnan suunnittelussa usean vuoden ajan. Kansallinen sähköinen ensihoitokertomus tulee osaksi viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmää (KEJO) kaikkien ensihoitopalvelun toimijoiden käyttöön. Järjestelmän vaiheistettu käyttöönotto on alkanut kahdessa sairaanhoitopiirissä loppuvuonna 2020.   Yhteistyön lähtökohdat   Aloitetaan kuvitteellisella… Read more »

Teknologia ja toimitilat | Työmme |

Kainuun uusi sairaala – visiosta valmiiksi

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä eli Kainuun sote tuottaa Kainuun kuntien julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Vuonna 2015 kuntayhtymällä oli edessään uuden sairaalan rakentaminen Kajaaniin, ja siitä sai alkunsa yhteistyö Salivirta & Partnersin kanssa. Yhteistyön lähtökohdat “Käynnistimme uuden sairaalan suunnitteluprojektin vuonna 2015, jolloin mukana olivat arkkitehdit, muut suunnittelijat ja rakentajat. Tarvitsimme vielä ICT-kokonaisarkkitehtuurin asiantuntijan, joka voisi… Read more »

Ajatuksiamme | Strateginen johtaminen | Uutisia |

Haastava sote-ympäristö vaatii johtajuutta – uudistumiskykyä ja sitoutuneisuutta coachingilla

Johtajuus muutoksessa Sote-johtaminen on historiansa kenties suurimman muutoksen edessä. Hallituksen sote-uudistus käynnistyy maakunnissa tulevaisuuden sote-keskus- ja rakenneuudistusohjelmin. Tavoitteena on siirtyminen 21 hyvinvointialueeseen vuoden 2023 alusta. Samaan aikaan sote-organisaatiot toteuttavat parhaansa mukaan jo vahvistettuja strategioitaan ja kehitysohjelmiaan kiristyvän ja epävarman taloustilanteen ilmapiirissä. Keskellä nopeasti muuttuvaa toimintaympäristöä on suuri paine modernisoida johtamistyötä sekä uudistaa työ- ja palvelukulttuuria.… Read more »

 

Ajatuksiamme |

Asiakaskokemus sen kertoo: ”Salivirrassa asiakkaan kohtaaminen on kohdillaan”

Asiakaskokemuksen mittaamiseen erikoistuneen Trustmaryn tekemän tutkimuksen loppuraportin lukeminen hymyilyttää: Salivirta sai Net Promoter Score (NPS*) -arvosanaksi huikeat 87! Arvosana jakautui seuraavasti: Suosittelijat 87 %, Passiiviset 13 % ja Arvostelijat 0 %. Poikkeuksellisen korkeat NPS-luku ja julkinen suositteluhalukkuus kertovat meille siitä, että olemme onnistuneet työssämme ilmeisen erinomaisesti. Asiakkaidemme kommentteja lainaten: ”Salivirran hyvä ammattitaito ja konsulttien terävä… Read more »

Ajatuksiamme | Sotemuotoilu |

Työntekijäkokemus on asiakaskokemuksen paras kaveri

Kirjoitus on osa videoblogisarjaa, lisätietoja täältä. Asiakaskokemuksesta on puhuttu paljon. Se on varmaankin kaikille jo käsitteenä tuttu ja vähintäänkin se on muistettu mainita organisaatioiden strategioissa. Talent Vectian tekemän selvityksen (Työntekijäkokemus 2020) mukaan asiakaskokemus on strateginen prioriteetti jo 75%:ssa organisaatioista. Sen sijaan työntekijäkokemus oli selvityksen mukaan strateginen prioriteetti vasta vain 44%:ssa organisaatioista. Tämä seikka on hyvin… Read more »

Työmme | Uutisia |

Kuinka autoimme asiakkaitamme onnistumaan?

Kokemuksia.fi tuotti kolmen palveluitamme käyttäneen asiakkaan asiakastarinat. Näitä tarinoita ei ole käsikirjoitettu. Katso, kuinka autoimme asiakkaitamme onnistumaan – vai kuinka siinä kävikään?